Toimittaja ja radiopersoona Markku Heikkilä saapuu kirjailijavieraaksemme uutuuskirjallaan Sauli – Ratkaisevat hetket
torstaina 7.3. kello 15.30 (Linnankatu 16)
Haastattelijana Markku Veijalainen
Lämpimästi tervetuloa!
Nyt alkaa Kansallinen kirja-ale kaikissa liikkeissämme ja verkkokaupassa.
Alevalikoimassa tuhansia kirjoja isoilla alennuksilla!
Tuotteiden saatavuus verkkokaupassa voi muuttua nopeasti. Vahvistamme tilaukset erikseen.
Aletuotteita rajoitettu määrä!
Tervetuloa tekemään löytöjä myymälöihin tai verkkokauppaan!
Antti Järvi
Gummerus
Kirjailija lähtee etsimään sukulaista, joka katosi ensin rajan taakse ja sitten myös suvun muistoista. Tiedon etsintä johdattaa pohdintoihin Suomen historiapolitiikasta, rajaseudusta ja yksittäisten valintojen kohtalokkaista ja pitkälle ulottuvista seurauksista. Muisto suvun esi-isästä haalistuu, mutta häpeä pysyy ja kantaa yli sukupolvien. Se mikä meille opetettiin yksinkertaisena totuutena Karjalasta, avautuu uudesta ja yllättävästä näkökulmasta tässä kerronnaltaan kirkkaassa teoksessa.
Magdalena Hai
Otava
Romaani kuvaa elämänvaihetta, jossa yksi elämä päättyy ja uuden pitäisi alkaa, mutta mikään ei ole ennallaan. Kirjassa nuorten maailma luodaan taidokkaasti ja teoksen dynaaminen rakenne sekä yllätyksellisyys säilyvät loppuun asti. Pieneen sivumäärään on vangitsevalla tyylillä luotu useita juonenkäänteitä, tasoja ja tunteita. Teos sisältää kauhua, syyllisyyttä ja vetoavaa symboliikkaa dramaattista kansikuvaa myöten. Se on aito nuortenromaani.
Sirpa Kähkönen
Siltala
Sirpa Kähkösen vahva, avarakatseinen kertojanääni rakentaa siltaa sukupolvien välisen kuilun yli. Väkevässä teoksessa menneisyyden taakat ja haavat nivoutuvat historian käännekohtiin. 36 uurnaa on yhden yön tai vaihtoehtoisesti kokonaisen vuosisadan kattava romaani, jota esineiden kehys pitää taidokkaasti koossa. Rankassakin maailmassa on kauneutta ja lempeyttä, kun katsoo teoksen myötätuntoisten lasien läpi.
Ville Mäkipelto & Paavo Huotari
Otava
Tämä kirja ravistelee aiemmin opittua ja romuttaa sitkeitä käsityksiä. Se näyttää kuinka aika ja vallitseva arvomaailma, joskus jopa yksittäiset ihmiset, muovaavat tekstiä, jota moni pitää pyhänä ja muuttumattomana. Kirja kutsuu lukijan mukaan tutkijan rooliin tarkastelemaan kaukaisia alkuperäislähteitä ja käsittelee rohkeasti kristinuskon ydinteemoja ja keskeisiä opinkappaleita.
Magdalena Hai
Otava
Romaani kuvaa elämänvaihetta, jossa yksi elämä päättyy ja uuden pitäisi alkaa, mutta mikään ei ole ennallaan. Kirjassa nuorten maailma luodaan taidokkaasti ja teoksen dynaaminen rakenne sekä yllätyksellisyys säilyvät loppuun asti. Pieneen sivumäärään on vangitsevalla tyylillä luotu useita juonenkäänteitä, tasoja ja tunteita. Teos sisältää kauhua, syyllisyyttä ja vetoavaa symboliikkaa dramaattista kansikuvaa myöten. Se on aito nuortenromaani.
Miki Liukkonen
WSOY
Vierastila on tarkan havainnoitsijan verbaalista pyöritystä. Teoksen päähenkilön maailma pursuaa aistiärsykkeitä, yllättäviä tapahtumia ja satunnaisesti piipahtavia hahmoja. Teksti virtaa yksityiskohdista maailmankaikkeuteen ja konkretiasta harhoihin. Teos on pirstaleinen runsaudensarvi, jossa ulkopuolisuutta, rakkauden kaipuuta, mielen järkkymistä ja syvää inhimillisyyttä kuvataan mestarillisella kirkkaudella.
Pikkuli vierailee Länsikeskuksen myymälässä lauantaina 25.11.2023 kello 13.00 alkaen! Tule perheen pienimpien kanssa moikkaamaan kirjoista, tv:stä, mobiilipeleistä ja oppimisympäristöistä tuttua pientä, hurmaavaa lintua 
Liikkeessä hyviä tarjouksia Pikkuli kirjoista!
Entä kuka on Pikkuli ja mistä kirjat kertovat?
Pikkuli on pieni linnunpoikanen, joka elää Aurinkonummen metsässä hienossa pesässä yhdessä äidin, isän, siskon ja veljen kanssa. Pikkulille maailmassa tärkeimmät asiat ovat: perhe ja ystävät, ilo ja leikki, tutkiminen ja oppiminen, luonto ja ympäristö Pienen linnun maailmassa on jatkuvasti jotain uutta ja Pikkulin eteen tuleekin usein vaikeitakin asioita. Yhdessä ystäviensä ja perheensä avustuksella selviää kaikesta. Pikkuli johdattaa mukaan iloisiin tarinoihin ja vahvoihin tunteisiin Pikkulin maailma tarjoaa hyvin monen ikäiselle nähtävää ja koettavaa
Mauno Koivisto toimi nuorena poikana Kansallisen Kirjakaupan juoksupoikana ja pääsi usein silloisen johtajan Yrjö Korten puolison aamupalapöytään syömään puuroa.
Vuosien saatossa Koivisto vieraili mielellään Kansallisessa Kirjakaupassa asiakkaana ja myöhemmin myös kirjailijavieraana.
Mauno Koivistoa muistellaan monin eri tilaisuuksin kuluvalla viikolla. Katso tapahtumat Turun kaupungin sivuilta.
Kaupungin juhlaseminaarissa perjantaina 24.11. klo 12.30–15.30. Seminaaria voi seurata suorana lähetyksenä täältä. Tervetulosanat lausuu kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mika Maaskola. Seminaarissa puhuvat myös professorit Timo Soikkanen ja Tapio Bergholm.
Tapio Bergholm kirjailijavieraanamme Linnankadun liikkeessä perjantaina 24.11. klo 16.00
Professori Tapio Bergholm (s. 1958) on historiantutkija ja Itä-Suomen yliopiston dosentti. Hän on tutkinut pitkään kuljetusalaa, työmarkkinoita ja ammattiyhdistysliikettä. Bergholmilta ilmestyi vuonna 2020 teos Kiihkeä Koivisto, joka oli presidentti Mauno Koivistosta kertovan elämäkertasarjan ensimmäinen osa. Siinä Bergholm tarjosi tuoreen tulkinnan Koiviston nuoruudesta, sota-ajasta ja kasvun vuosista. Toinen osa Kova Koivisto ilmestyi syksyllä 2023. Se käsittelee vuosia 1960−1970, jolloin Koivisto toimi pankinjohtajana ja vuosikymmenen loppupuolella myös pääministerinä.
Paikkaansa hakevan lahjakkuuden kiihkeä taival kohti huippua
Mauno Koivisto ajelehti nuorena miehenä työpaikasta toiseen.
Sota pakotti hänet ryhtymään perheensä vastuunkantajaksi. Rauhan tultua 21-vuotias veteraani suuntasi opintielle ja poliittiseen taisteluun kommunismia vastaan SDP:n riveissä.
Menestyvä työläisopiskelija otti kantaa kulttuurin, tieteen ja sosialismin kiistakysymyksiin. Terävä kynäilijä iski äärivasemmiston lisäksi oikeistoa. Hän päätyi kansakunnan tietoisuuteen satamajätkänä, joka väitteli tohtoriksi.
Onnekkaasti Koivisto nousi Helsingin Työväen Säästöpankin johtajaksi ja SDP:n suunnannäyttäjäksi. Vankka tutkimus tarjoaa uutta tietoa ja tulkintaa Koiviston kasvun vuosista.
Nuoren Mauno Koiviston hurman vuodet.
Mauno Koivisto iski itsensä suomalaisten tietoisuuteen 1960-luvulla – pysyvästi. Hän oli omapäinen vallankäyttäjä, joka eteni kuin salama.
Aloitteellinen työväenpankin johtaja vaikutti 1960-luvun alussa lähiörakentamiseen. Suorapuheisena valtiovarainministerinä Koivisto kohosi Rafael Paasion hallituksen (1966–1968) vaikutusvaltaisimmaksi jäseneksi. Heti seuraavaksi Koivisto valittiin tasavallan presidentti Urho Kekkosen tuella Suomen Pankin pääjohtajaksi ja yllättäen pääministeriksi.
Koiviston karisma vahvistui vallasta. Pääministerinä (1968–1970) hän hurmasi ja keräsi mainetta jopa ulkomailla.
Kirja tarjoaa tuoreen tulkinnan Koivisto-ilmiöstä.
Jorma Uotinen
Professori, taiteilija
”Kun minua pyydettiin päättämään kaunokirjallisuuden palkinnosta, menin tolaltani. Olin niin yllättynyt. Totta kai innostuin, mutta samalla kauhistuin: mikä tehtävä, mikä vastuu!
Odotan innolla uutta, syvää lukukokemusta: on suuri kunnia saada jakaa seuraava kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinto.
Olen seurannut Finlandia-palkintoja koko palkinnon 40-vuotisen historian ajan. 1990-luvulla Hannu Mäkelän Mestari ja Pentti Holapan Ystävän muotokuva jättivät vahvan jäljen. Vaikutuksen ovat tehneet myös Pirkko Saision Punainen erokirja, Sofi Oksasen Puhdistus, Rosa Liksomin Hytti nro 6 ja viimeisenä Pajtim Statovcin Bolla.
Nämä kirjat ovat ottaneet valtaansa ja vieneet maailmoihin, jotka ovat erilaisia kuin omani. Teokset ovat muodoltaan omaperäisiä sekä kielellisesti ja rytmisesti kiehtovia. Ne ovat innostaneet ajatuskulkuihin lukukokemuksen jälkeen, jääneet muistiin kehooni ja muuttaneet näkökulmiani. Minulle kirja ei ole peili, vaan ovi johonkin uuteen ja tuntemattomaan.”
Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat valitsee lautakunta, jonka puheenjohtajana toimi lukupiiriaktivisti, bloggaaja Kirsi Ranin ja jäseninä elokuvatuottaja Ilkka Matila sekä kirjakauppias, galleristi Eira Sillanpää.
Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinto on Suomen Kirjasäätiön jakama tunnustus ansiokkaasta suomalaisesta romaanista. Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa.
Palkinto perustettiin vuonna 1984, ja vuonna 2023 se jaetaan 40. kerran. Aluksi siitä kilpailivat kaunokirjallisuuden ohella myös tietokirjat. Vuonna 1989 tietokirjoille perustettiin oma Finlandia-palkintonsa.
Linda Liukas
Lastenkirjailija
”Emme olisi puhuneet koulukiusaamisesta, nykymusiikista, Kosovon sodasta tai jäkälästä ilman Finlandia-palkintoa. Valitsijana minua innostaa erityisesti, miten palkinto nostaa vuodesta toiseen aivan uusia teemoja yleiseen keskusteluun.
Missä me ihmiset olemme hyviä? Tämä teema korostuu nyt tietokirjallisuudessa. Maailmassa on tolkuton määrä sirpaleista tietoa, taulukoita ja tarinoita, joita tekoäly survoo yhteen selittämään maailmaa. Silti nautin tietokirjailijan tarkan, tutkivan katseen voimasta ja siitä, miten kirjoittaminen kuroo yhteen henkilökohtaisen selityksen maailmasta.
Olen lukenut viime vuosina palkituista Finlandia-kirjoista noin puolet. Käytän finalistilistoja usein lukuideoideni lähteenä. Siinä mielessä olen varmaankin tyypillinen suomalainen lukija.
Finlandia-kirjoista muistan erityisen hyvin Johanna Sinisalon Ennen päivänlaskua ei voi -teoksen. Olin yläasteikäinen, ja tieteiskirjallisuutta pidettiin lähinnä avaruusolioiden täyttämänä lasten kevyenä pulp-kirjallisuutena. Minulle palkinto oli tärkeä, sillä Sinisalon kirja tarjoaa mahdollisuuden miettiä, mitä, miten ja miksi ajattelemme. Se on myös esimerkki siitä, miten tarinat vievät teknologiaa ja samalla maailmaa eteenpäin.”
Ehdokkaat valitsee lautakunta, jonka puheenjohtajana toimi median ja viestinnän ammattilainen Paula Salovaara sekä jäseninä tietokirjailija, innovaatio johtaja Henri (Henkka) Hyppönen sekä toimittaja Petja Pelli.
Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto on Suomen Kirjasäätiön jakama tunnustus ansiokkaalle suomalaiselle yleistajuiselle tietokirjalle, jonka voidaan katsoa merkittävästi edistävän lukijoiden kiinnostusta kerronnaltaan taidokkaaseen tietokirjallisuuteen. Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa.
Finlandia-palkinto perustettiin vuonna 1984, jolloin siitä kilpailivat kaunokirjallisuuden ohella myös tietokirjat. Vuonna 1989 tietokirjoille perustettiin oma Finlandia-palkintonsa.
Herra Ylppö
Muusikko, taiteilija
”Leikkimielisyys kuuluu lasten- ja nuortenkirjallisuuteen. Mutta Finlandia-päättäjän rooli ei ole mikään vitsi, vaan tämän työn haluan hoitaa asian vaatimalla vakavuudella. Palkintokategorioista lasten- ja nuortenkirjallisuus saattaa olla jopa tärkein, koska parhaimmillaan kirjat sysäävät liikkeelle lukemisen voiman koko elämäksi.
Minulla on lukihäiriö, joten valitsijan rooli on erityinen kunnia. Olen silti aina halunnut lukemista elämääni. Nuorena olisin halunnut lukea paljon jännittävämpiä kirjoja kuin mitä pikkukaupungin pienessä kirjastossa oli tarjolla. Omat lapseni voivat onneksi lukea paljon muutakin kuin viisikkoja.
Entisenä tarkkiskundina pidin erityisesti Juha Hurmeen teoksesta Niemi. Oli hienoa, että näin anarkistinen teos sai Finlandia-palkinnon. Hurme tavallaan repii auki koko Suomen ja esittää, että kaikki mitä meille on tähän asti kerrottu, onkin toisin. Kirjassa on sitä Hurmeen mielipuolisuutta.
Oli kirjan ääressä sitten lapsi tai aikuinen, tarvitaan taiteen imua. Kaupallista potentiaalia voikin olla jo vaikea ennustaa, koska tyylilajeja on monia. Kirja voi olla helppo, vaikea tai kaupallinen, mutta siinä pitää aina olla potkua.”
Ehdokkaat valitsee lautakunta, jonka puheenjohtajana toimi lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen ja jäseninä toiminnanjohtaja Asta Boman sekä koulukirjastonhoitaja Olli Rantala.
Vuonna 2001 lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandian voittanut Kira Poutasen Ihana meri teki suuren vaikutuksen. Teos antaa raadollisen kuvan nuoren, syömishäiriötä sairastavan tytön maailmasta. Kirja linkittyi silloin myös omaan elämääni ja auttoi ymmärtämään sairastuneen maailmaa.”
Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinto on Suomen Kirjasäätiön jakama tunnustus ansiokkaalle suomalaiselle lasten- tai nuortenkirjalle. Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa.
Lasten- ja nuortenkirjallisuudelle Finlandia-palkintoa on jaettu vuodesta 1997.
