Kansallinen Kirjakauppa 123 vuotta kirjallisuuden levittäjänä
123 vuotta samassa talossa ja samannimisenä toiminut Turun Kansallinen Kirjakauppa on ainutlaatuisista perinteistään huolimatta pysytellyt ajan tasalla vuosisadan murroksissa. Liikkeeseen otettiin kirjojen ja paperipuolen tuotteiden rinnalle jo varhain atk-alan laitteita ja tarvikkeita. Yhtiö on tuonut ulkomailta yliopistoväen tarvitsemia oppi- ja tietokirjoja, ja toimistotukkua on laajennettu. Verkkokauppa internetissä aloitettiin ensimmäisten joukossa yhtenä suomalaisista uranuurtajista.
Kuva vuodelta 1904
Kun kirjakauppa avasi ovensa Linnankatu 16:ssa kesäkuun ensimmäisenä 1899, yhtiön palveluksessa oli johtaja ja kaksi apulaista. Toinen heistä oli tuolloin 14-vuotias Yrjö Korte. Hän kohosi heti täysi-ikäiseksi tultuaan liikkeen johtajaksi. Kauppaneuvos Yrjö Korten ura yhtiön palveluksessa harjoittelijasta hallituksen puheenjohtajaksi kesti ennätykselliset 80 vuotta.
Yhtiön palveluksessa alusta lähtien vuodesta 1899 – 1979, viimeisinä vuosina hallituksen jäsenenä.
Kansallisen perinteisiin kuuluu ystävällisen ja asiantuntevan palvelun arvostaminen. Sadat kanta-asiakkaat tunnetaan liikkeessä.
Kansallisuusaate innosti
Turun Kansallinen Kirjakauppa perustettiin vuosisadan vaihteen kansallisen innostuksen vallassa. Perustavan kokouksen pöytäkirjassa todettiin toivotun, “että paikkakunnallamme saataisiin toimeen kansallinen kirjakauppayhtiö, etupäässä kirjallisuuden levittämiseksi kansan syviin riveihin”.
Aloitteentekijänä mainitaan kuritushuoneen palveluksessa ollut kansakoulunopettaja Juho Nikko. Hanke sai laajaa vastakaikua virkamiesten, opettajien ja maanviljelijöiden taholta. Muutamassa kuukaudessa merkittiin kaikki 600 osaketta.
Senaatin vahvistamien osakeyhtiön sääntöjen mukaan liike aikoi harjoittaa kirja- ja koulutarpeiden kauppaa. Kirjakaupan avaamiseen oli sensuurin vallitessa saatava painoylihallituksen lupa. Tämä myönnettiin helmikuussa 1899. Elettiin poliittisesti tulenarkoja aikoja: juuri samassa kuussa annettiin helmikuun manifesti, joka uhkasi Suomen autonomista asemaa keisarillisen Venäjän yhteydessä.
Kärkitiloille kirjamyynnissä
Liikkeen kirjavalikoima laajeni, kun Suomen Kustannusyhdistys pienen viivytyksen jälkeen myönsi uudelle liikkeelle kirjakauppaoikeudet perustamisestaan seuraavana vuonna.
Turun Kansallinen Kirjakauppa kohosi jo ennen viime sotia Suomen suurimpien kirjakauppojen kärkiryhmään kirjamyynnin volyymilla mitattuna. Kansallisen täyttäessä 25 vuotta Otavan toimitusjohtaja Alvar Renqvist kirjoitti onnittelukirjeessään: “Jos tällaisia kirjakauppoja olisi joka paikassa Suomenmaata, olisi kirjallisuuden leviäminen vielä paljon suurempaa kuin se nyt on.”
Tavara- ja paperipulan vuosina 1940-luvulla suosikkikirjojen kysyntä ylitti tarjonnan. Jouluruuhkan aikana saattoi sattua, että ovet oli aina välillä pantava kiinni, kun kaikki asiakkaat eivät mahtuneet yhtä aikaa myymälän sisäpuolelle.
Paperiosastoa laajennettiin ensimmäisen kerran 1950-luvun lopulla. Kirjamarkkinoiden vapauttaminen ja määrähintajärjestelmästä luopuminen 1970-luvun alussa aiheuttivat suuret muutospaineet kirja-alalla. Turun Kansallinen toteutti merkittäviä uudistuksia ja onnistui pysymään valtakunnallisten kirjanmyyntitilastojen kärkitiloilla.
Kuparikolikot ja kultarahat
Liike oli alkuaikoina auki puoli kahdeksasta aamulla iltakahdeksaan. Näyteikkunoita oli aluksi vain kaksi. Kaluston valmisti tilaustyönä turkulainen puuseppä Nikolai Boman. Kirjat ja paperitavarat aseteltiin näytteille hyllyköihin, lasiovisiin kaappeihin ja myyntitiskin lasinalaisiin laatikoihin. Kassalaatikossa oli yksi osa kuparikolikoita, toinen hopearahoja, kolmas seteleitä ja neljäs kultarahoja varten.
Johtajan korkea kirjoituspulpetti sijaitsi alkuaikoina myymälän takana olevassa varastohuoneessa. Kirjeet ja laskut kirjoitettiin mustekynällä käsin, ja hyvä päässälaskutaito oli tarpeen. Kirjoitus- ja laskukoneita hankittiin vasta muutaman vuoden kuluttua liikkeen perustamisesta, mutta puhelin otettiin käyttöön alusta asti.
Vuonna 1924 puolet katutasosta oli liikkeen käytössä.
Opiskelijapolvet vaihtuvat
Kansanvalistushenki elähdytti liikkeen perustajia. Kansallinen Kirjakauppa hoiti heti alusta asti huolellisesti oppikirjojen ja koulutarvikkeiden toimituksia kansakouluille ja oppikoululaisille. Opetusvälinehinnastossa esiteltiin kivitauluja ja -kyniä kirjoitusharjoituksiin, värikkäitä seinätauluja ja maapalloja. Neljä kaunokirjoitusjärjestelmää kilpaili opettajien suosiosta.
Turusta on vuosisadan aikana kehittynyt huomattava koulu- ja yliopistokaupunki. Korkeakoulut, useat ammatilliset oppilaitokset ja voimakkaasti laajentunut aikuiskoulutus tarvitsevat tasokkaita kirjakauppapalveluja. Monen turkulaisperheen nuoret ovat olleet Kansallisen opintotiliasiakkaita kolmessa neljässä polvessa.
Perheyhtiöksi
Yhtiöllä oli aluksi parisataa osakasta Turussa ja Varsinais-Suomen maaseudulla. Omistussuhteet ovat myöhemmin muuttuneet. Huomattavia omistajia ovat olleet Turun Suomalainen Yliopistoseura aina yliopiston valtiollistamiseen vuoteen 1974 asti ja WSOY 1950-luvun lopulta 1980-luvun puoleenväliin. Osake-enemmistö on vuosikymmenten kuluessa siirtynyt Korten suvun haltuun.
Ekonomi Eero Korte
Ekonomi Eero Korte oli yhtiön toimitusjohtajana vuodet 1961-1990. Nykyään yhtiön johdossa ovat hänen kolme tytärtään, jotka edustavat suvun kolmatta polvea: toimitusjohtajana Paula Palmroth, markkinointijohtajana Tuula Korte ja talousjohtajana Aila Korte.
Turkulaiset vaikuttajat
Alkuaikojen vaikuttajia kirjakauppayhtiön hallinnossa olivat Turun suomalaisen klassillisen lyseon rehtori Henrik Melander, kansakoulunopettaja Pekka Kärnä, hovineuvos Vihtori Nybergh ja kaupanhoitaja, myöhemmin kauppaneuvos J. G. Nordström. Viimeksi mainittu toimi kauan yhtiön johtokunnan puheenjohtajana ja seurasi aktiivisesti kirjakaupan kehitystä kuolemaansa asti 1950-luvulla.
Hallitukseen on kuulunut lukuisia muitakin Turun talous- ja kulttuurielämässä ansioituneita henkilöitä, kuten kouluneuvos Juhani Wuorela, kansleri Niilo Ikola, akateemikko Tauno Nurmela, varatuomari ja kauppatieteiden tohtori h.c. Antti Kataja.
Kolme myymälää, toimistotukku, verkkokauppa ja datamyynti
Päämyymälä, toimisto ja varasto ovat Turun Kauppahallia vastapäätä sijaitsevassa nelikerroksisessa toimitalossa. Kansallinen osti talon kunnallisneuvos G. A. Petreliuksen perikunnalta vuonna 1912. Yhtiön nykyisistä kolmesta täyden palvelun kirjakaupasta toinen sijaitsee Hämeenkatu 7:ssä. Se avattiin vuonna 1963. Kolmas liike avattiin Länsikeskuksessa vuonna 1989. Länsikeskuksen liike muutti vuonna 2014 tien toiselle puolelle CM Länsikeskuksen kauppakäytävälle. Verkkokaupan kirjakauppa avasi ensimmäisten joukossa vuonna 1996.
Vuodesta 1989 tietotekniikan myynti aloitettiin DataInfo –ketjuun kuuluvana yksityisenä yrityksenä. Vuonna 2011 Kansallinen Kirjakauppa rekisteröi aputoimininen Turun DataTaito, jonka nimissä yrityksille suuntautuva tietotekniikan ja ICT –palveluiden myynti tapahtuu. DataTaito kuuluu valtakunnalliseen G30-ketjuun.
Päämyymälää on useaan otteeseen laajennettu. Sen käyttöön otettiin vähitellen talon katutason kaikki tilat. Toisessa kerroksessa sijaitsee taloushallinto ja toimistotukun myynti.
1880-luvun lopulla valmistunutta arvotaloa on korjattu useaan otteeseen. Talon peruspaalutuksen vahvistaminen pohjaveden laskun aiheuttamien vaurioiden jäljiltä oli teknisesti vaativa, suorastaan jännittävä suururakka 1980-luvun alussa. Remontin yhteydessä kellarikerrokseen rakennettiin matalien varastojen tilalle tunnelmalliset ravintolatilat, jossa toimii tänä päivänä Turun Kellariravintola Oy.
Palveluhalua
Yhtiön henkilökuntaan kuuluu noin 16 työntekijää. Kymmenille opiskelijoille on vuosikymmenten varrella voitu tarjota työtä kausiapulaisina joulusesongin aikana ja lomakaudella. Useat heistä ovat innostuneet alasta ja kouluttautuneet Kansallisen palveluksessa ammattitaitoisiksi libristeiksi ja paperi-, toimisto- ja tietotekniikkapuolen myyjiksi. Yhtiö toimii luotettavana yhteistyökumppanina niin asiakkaisiin, kustantajiin, tavarantoimittajiin kuin muihinkin sidosryhmiin.
Kuvia
Pakettiauto vuosimallia 1938 luovutettiin sotatoimiin sairaankujetusautoksi.
Kirjakaupan julkisivu laudoitettu, kuva vuodelta 1941.
Hämeenkadun sivuliike avattiin vuonna 1963.