”Kun minua pyydettiin päättämään kaunokirjallisuuden palkinnosta, menin tolaltani. Olin niin yllättynyt. Totta kai innostuin, mutta samalla kauhistuin: mikä tehtävä, mikä vastuu!

Odotan innolla uutta, syvää lukukokemusta: on suuri kunnia saada jakaa seuraava kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinto.

Olen seurannut Finlandia-palkintoja koko palkinnon 40-vuotisen historian ajan. 1990-luvulla Hannu Mäkelän Mestari ja Pentti Holapan Ystävän muotokuva jättivät vahvan jäljen. Vaikutuksen ovat tehneet myös Pirkko Saision Punainen erokirja, Sofi Oksasen Puhdistus, Rosa Liksomin Hytti nro 6 ja viimeisenä Pajtim Statovcin Bolla.

Nämä kirjat ovat ottaneet valtaansa ja vieneet maailmoihin, jotka ovat erilaisia kuin omani. Teokset ovat muodoltaan omaperäisiä sekä kielellisesti ja rytmisesti kiehtovia. Ne ovat innostaneet ajatuskulkuihin lukukokemuksen jälkeen, jääneet muistiin kehooni ja muuttaneet näkökulmiani. Minulle kirja ei ole peili, vaan ovi johonkin uuteen ja tuntemattomaan.”

Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat valitsee lautakunta, jonka puheenjohtajana toimi lukupiiriaktivisti, bloggaaja Kirsi Ranin ja jäseninä elokuvatuottaja Ilkka Matila sekä kirjakauppias, galleristi Eira Sillanpää.

Mikä on kaunokirjallisuuden Finlandia?

Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinto on Suomen Kirjasäätiön jakama tunnustus ansiokkaasta suomalaisesta romaanista. Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa.

Palkinto perustettiin vuonna 1984, ja vuonna 2023 se jaetaan 40. kerran. Aluksi siitä kilpailivat kaunokirjallisuuden ohella myös tietokirjat. Vuonna 1989 tietokirjoille perustettiin oma Finlandia-palkintonsa.  

”Emme olisi puhuneet koulukiusaamisesta, nykymusiikista, Kosovon sodasta tai jäkälästä ilman Finlandia-palkintoa. Valitsijana minua innostaa erityisesti, miten palkinto nostaa vuodesta toiseen aivan uusia teemoja yleiseen keskusteluun.

Missä me ihmiset olemme hyviä? Tämä teema korostuu nyt tietokirjallisuudessa. Maailmassa on tolkuton määrä sirpaleista tietoa, taulukoita ja tarinoita, joita tekoäly survoo yhteen selittämään maailmaa. Silti nautin tietokirjailijan tarkan, tutkivan katseen voimasta ja siitä, miten kirjoittaminen kuroo yhteen henkilökohtaisen selityksen maailmasta.

Olen lukenut viime vuosina palkituista Finlandia-kirjoista noin puolet. Käytän finalistilistoja usein lukuideoideni lähteenä. Siinä mielessä olen varmaankin tyypillinen suomalainen lukija.

Finlandia-kirjoista muistan erityisen hyvin Johanna Sinisalon Ennen päivänlaskua ei voi -teoksen. Olin yläasteikäinen, ja tieteiskirjallisuutta pidettiin lähinnä avaruusolioiden täyttämänä lasten kevyenä pulp-kirjallisuutena. Minulle palkinto oli tärkeä, sillä Sinisalon kirja tarjoaa mahdollisuuden miettiä, mitä, miten ja miksi ajattelemme. Se on myös esimerkki siitä, miten tarinat vievät teknologiaa ja samalla maailmaa eteenpäin.”

Ehdokkaat valitsee lautakunta, jonka puheenjohtajana toimi median ja viestinnän ammattilainen Paula Salovaara sekä jäseninä tietokirjailija, innovaatio johtaja Henri (Henkka) Hyppönen sekä toimittaja Petja Pelli.

Mikä on tietokirjallisuuden Finlandia?

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto on Suomen Kirjasäätiön jakama tunnustus ansiokkaalle suomalaiselle yleistajuiselle tietokirjalle, jonka voidaan katsoa merkittävästi edistävän lukijoiden kiinnostusta kerronnaltaan taidokkaaseen tietokirjallisuuteen. Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa.

Finlandia-palkinto perustettiin vuonna 1984, jolloin siitä kilpailivat kaunokirjallisuuden ohella myös tietokirjat. Vuonna 1989 tietokirjoille perustettiin oma Finlandia-palkintonsa.

”Leikkimielisyys kuuluu lasten- ja nuortenkirjallisuuteen. Mutta Finlandia-päättäjän rooli ei ole mikään vitsi, vaan tämän työn haluan hoitaa asian vaatimalla vakavuudella. Palkintokategorioista lasten- ja nuortenkirjallisuus saattaa olla jopa tärkein, koska parhaimmillaan kirjat sysäävät liikkeelle lukemisen voiman koko elämäksi.

Minulla on lukihäiriö, joten valitsijan rooli on erityinen kunnia. Olen silti aina halunnut lukemista elämääni. Nuorena olisin halunnut lukea paljon jännittävämpiä kirjoja kuin mitä pikkukaupungin pienessä kirjastossa oli tarjolla. Omat lapseni voivat onneksi lukea paljon muutakin kuin viisikkoja.

Entisenä tarkkiskundina pidin erityisesti Juha Hurmeen teoksesta Niemi. Oli hienoa, että näin anarkistinen teos sai Finlandia-palkinnon. Hurme tavallaan repii auki koko Suomen ja esittää, että kaikki mitä meille on tähän asti kerrottu, onkin toisin. Kirjassa on sitä Hurmeen mielipuolisuutta.

Oli kirjan ääressä sitten lapsi tai aikuinen, tarvitaan taiteen imua. Kaupallista potentiaalia voikin olla jo vaikea ennustaa, koska tyylilajeja on monia. Kirja voi olla helppo, vaikea tai kaupallinen, mutta siinä pitää aina olla potkua.”

Ehdokkaat valitsee lautakunta, jonka puheenjohtajana toimi lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen ja jäseninä toiminnanjohtaja Asta Boman sekä koulukirjastonhoitaja Olli Rantala.

Vuonna 2001 lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandian voittanut Kira Poutasen Ihana meri teki suuren vaikutuksen. Teos antaa raadollisen kuvan nuoren, syömishäiriötä sairastavan tytön maailmasta. Kirja linkittyi silloin myös omaan elämääni ja auttoi ymmärtämään sairastuneen maailmaa.”

Mikä on lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia?

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinto on Suomen Kirjasäätiön jakama tunnustus ansiokkaalle suomalaiselle lasten- tai nuortenkirjalle. Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa.

Lasten- ja nuortenkirjallisuudelle Finlandia-palkintoa on jaettu vuodesta 1997.