Tuotetiedot
Suomalaiset olivat innokkaita tanssin harrastajia jo ennen sotia, mutta sotavuodet katkaisivat nämä huvitukset, ja soittajat joutuivat rintamille. Sotien jälkeen tanssi-innostus nousi kuitenkin välittömästi uuteen kukoistukseensa. Tanssilavoja ja seurojentaloja oli vähän joka kylällä, samoin kyläpelimanneja. Tätä kukoistuskautta kesti kaikkiaan parisenkymmentä vuotta, kunnes televisiot ja henkilöautojen yleistyminen alkoivat muuttaa kansalaisten vapaa-ajanviettotapoja. Tanssia harrastettiin ja tanssimuusikoita nousi kyläjulkisuuteen sotien jälkeen kaikkialla Suomessa, mutta Lappeenrannalla oli muutama etunsa moneen muuhun kaupunkiin verrattuna. Teollisuuden myötä täällä oli ammattiyhdistysliikkeellä suuri rooli paitsi varsinaisessa tehtävässään eli edunvalvonnassa mutta myös jäsenistönsä vapaa-ajanvietossa. Ammattiosastot järjestivät vilkasta kulttuuritoimintaa, mihin tanssin lisäksi kuului monia muita kulttuuririentoja. Eikä suurteollisuuskaan halunnut jäädä sivustakatsojaksi, esimerkiksi Kaukaalla ja Paraisten Kalkkivuori Oy:llä oli aikanaan omat torvisoittokuntansa. Merkittävän panoksen Lappeenrannan musiikkiharrastukseen antoi myös varuskunta, josta löytyivät alueen ainoat kokopäivätoimiset muusikot. Viipurilla oli aikanaan iloisen karjalaisen kaupungin maine, jossa osattiin myös hauskanpidon taidot. Sotien jälkeen suurin osa viipurilaisista muusikoista muutti Lappeenrannan ohi muualle Suomeen, pääosin Helsinkiin, mutta aivan osattomaksi ei Lappeenrantakaan jäänyt. Juuri ilmestyneessä Lappeenrannan seudun jazz-, viihde- ja tanssimusiikin historiikissa edellä mainittuja asioita selvitellään tarkemmin, ja nimenomaan lappeenrantalaisesta näkökulmasta. Historiikki käsittää vuodet 1945 1980. Tämän pidemmälle ei mennä, koska kulttuuri muuttui melkoisesti 1970-luvun lopulla. Soittoravintoloista tuli diskoja, ja tanssilavoja alkoi rapistua käytön puutteessa. Mutta noihinkin vuosiin mahtuu monenlaista meininkiä. Oli liljankukkavuosia, rillumareita, italialaisiskelmien vyöryä, lättähattuja, rock´n rollin rantautumista Suomeen, Beatles-hysteriaa, uutta diskokulttuuria, humppaa ja humpan vastustusta. Ja näinä vuosina suuret ikäluokat kasvoivat lapsista nuoriksi aikuisiksi. Kirja on 252-sivuinen, ja siinä on runsaasti vanhoja valokuvia. Historiikin varsinainen nimi on Tirilän viheltäjästä Wilmasoundiin.
Arviot
Tuotearvioita ei vielä ole.