Yli honkain korpirastas : Einari Vuorelan elämä ja runous

Tuotetiedot

Einari Vuorelasta (1889-1972) ei ole aiemmin kirjoitettu elämäkertaa. Myös muuta julkista tietoa hänestä ja hänen tuotannostaan löytyy hyvin vähän. Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous palauttaa yleiseen tietoisuuteen omintakeisen, luontokeskeisen ja herkän kirjailijan, joka mainitaan usein 1920-luvun tulenkantajien yhteydessä, mutta joka ehti kirjoittaa peräti seitsemällä vuosikymmenellä. Vielä ikämiehenä 1960-luvulla Vuorela teki paluun uudistuneena runoilijana, mutta huomio jäi tällöin vähäiseksi. Einari Vuorela oli kotoisin Keuruulta, korven sylistä. Elämä vei kirjailijan Helsinkiin, mutta hänen runoutensa pysyi useimmiten metsäisillä mailla. Runoilijana Vuorela puhui luontoarvojen puolesta kauan ennen kuin ympäristötietoisuus nousi yhteiskunnallisesti tärkeäksi teemaksi. Milla Peltosen tarkasti lähteistetyssä teoksessa syvennytään Vuorelan elämään, joka ajoittuu historian dramaattisiin vaiheisiin ennen Suomen itsenäistymistä ja sen jälkeen. Elämänvaiheiden rinnalla käsitellään Vuorelan koko tuotanto ja peilataan sitä teosten saamaan aikalaisvastaanottoon. Kirjallisuushistoriaan ja elämäkertojen päähenkilöiksi pääsevät yleensä ne, jotka ovat huutaneet kovimmin, pitäneet itsestään ääntä, nousseet aikansa ja sukupolvensa airuiksi. Tai ne, jotka ovat kuolleet traagisesti nuorena. Hiljaiset, itseään korostamattomat pitkänlinjan puurtajat unohtuvat turhan usein, vaikka monella heistä on ollut paitsi tärkeää asiaa myös taitoa sanoa asiansa, ja kenties omintakeinen näkökulmakin aiheisiinsa. Yli 80-vuotiaaksi elänyt Einari Vuorela, kotimaisen runouden korpirastas, kuului näihin hiljaisiin ja vaatimattomiin. Milla Peltonen on Hannu Salaman yhteiskunnallisista romaaneista väitellyt kirjallisuudentutkija ja tietokirjailija. Peltonen kiinnostui Einari Vuorelasta 2020-luvun alussa. Kuka ja millainen ihminen Vuorela oikeastaan oli? Tietoa ei tuntunut kirjoista löytyvän. Peltosen piti siis kirjoittaa kirja itse ja täyttää tuo ilmeinen aukko suomalaisessa kirjallisuushistoriassa. Hän on aiemmin muun muassa kirjoittanut kiitetyt teokset Hannu Salamasta (Paperilla seisova perkele, 2016), aikamme yksineläjistä (Erakot, 2020) sekä suomalaisesta kullankaivuusta yhden kullankaivajaperheen näkökulmasta (Äidin kullat, 2022).