Tuotetiedot
Muuttoliike Suomesta Värmlannin asumattomiin erämaihin alkoi 1500-luvun lopulla ja päättyi 1600-luvun puolivälissä. Edelleenkään ei ole täyttä yksimielisyyttä siitä, mistä päin Suomea ja mistä syystä Värmlantiin on lähdetty. Värmlannin erämaiden asuttamisen mahdollisti viime kädessä huhtakaski, jonka viljely onnistui havumetsissä. Rautaruukkien vaatimuksesta kaskiviljelyä alettiin Värmlannissa määräyksin 1600-luvulla kuitenkin rajoittaa. Tämä johti muun muassa siihen, että metsäsuomalaiset alkoivat muuttaa läänin pohjoisosiin ja Norjan puolelle, jossa kaskiviljelyä oli vielä mahdollista harjoittaa. Toisaalta kaskiviljelyn vaikeutuminen pakotti monet metsäsuomalaiset kehittämään karjanhoitoa ja peltoviljelyä. Metsäsuomalaiset erottuivat ruotsalaisista aiemmin niin rakennus- ja ruokakulttuurin kuin uskomusmaailmankin osalta. Muutos ja integroituminen ruotsalaisiin oli kuitenkin vääjäämätön prosessi. Kun suomen kieli hävisi, niin katkesi samalla sen välittämä yhteys suomalaisuuteen. Ruotsissa suomen kielen tulevaisuuteen vaikutti erityisesti koululaitos, joka kielsi suomalaislapsilta sen käytön ja teki siitä hävettävää. Merkittävä integraatioon vaikuttava tekijä oli myös Ruotsin 1800-luvun loppupuolella tapahtunut teollistuminen. Yhteiskunta muuttui monella muullakin tavoin ja tähän oli mukauduttava, mikäli aikoi pysyä mukana kehityksessä. Kirjoittaja Eero Sappinen on filosofian tohtori, dosentti.
Arviot
Tuotearvioita ei vielä ole.