Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoito-suositukset

Tuotetiedot

Valtimotautiriskin hoidon kehittämisessä työvälineinä voivat olla näihin riskitekijöihin liittyvät, näyttöön perustuvat, Käypä hoito –suositukset (KH-suositukset). Tutkimme päijäthämäläisten terveydenhuollon ammattilaisten asenteita KH-suosituksia kohtaan sekä valtimotautiriskiin liittyvien KH-suositusten ilmoitettua tunnettuutta ja käyttöä. Tutkimme myös ammattilaisten asenteita elintapasairauksien eri hoitomuotoihin. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselytutkimuksella ennen ja jälkeen kolmevuotisen KH-suositusten jalkautushankkeen. Valtimotautiriskiin liittyvistä KH-suosituksista keskiöön nostettiin niissä yhteinen elintapamuutoksen osio. Päijäthämäläiset lääkärit ja hoitajat luottavat KH-suosituksiin ja näkevät ne mahdollisuutena työnsä kehittämiseen. Hoitosuositusten suuri määrä koetaan kuitenkin haasteellisena. Lääkärit ilmoittivat tuntevansa hyvin valtimotautiriskiin liittyvät lääkekeskeiset KH-suositukset ja käyttävänsä niitä usein. Ne suositukset, joissa hoito on aina käyttäytymisen muutos, tunnettiin huonosti ja käyttö oli vähäistä sekä lääkäreiden että hoitajien keskuudessa. Elintapamuutoksen vaikuttava tukeminen nähdään keskeisenä kaikkien valtimotautiriskitekijöiden hoidossa, mutta sen toteutus koettiin haasteelliseksi ja siihen kaivattiin lisää taitoja. Jalkautusinterventioon liittyvään koulutukseen osallistuivat pääasiassa hoitajat, ja heidän kohdallaan nähtiinkin valtimotautiriskeihin liittyviin KH-suosituksiin tutustumisen ja niiden käytön lisääntyminen. Myös koulutukseen osallistumisen ja hoitosuositusten käytön välillä voitiin hoitajien osalta todeta yhteys. Sekä perusterveydenhuollon hoitajien henkilökohtainen että heidän organisaatioiden valmius ottaa hoitosuosituksia käyttöön lisääntyi hankkeen aikana ja se todettiin paremmaksi kuin erikoissairaanhoidon hoitajien. Yhteenvetona voidaan todeta, että kolmevuotisen KH-suositus jalkautushankkeen aikana tapahtui valtimotautiriskiin liittyvien KH-suositusten kohdalla positiivisia muutoksia sekä yksilö että organisaatiotasolla. Valtimotautiriskitekijöiden hoidon kehittäminen vaatii kuitenkin enemmän kuin mitä hankkeessa toteutettiin. Jotta elintapaohjaus toteutuisi perusterveydenhuollossa näyttöön perustuvilla menetelmillä, tarvitaan kehittämistä ja muutoksia sekä KH-suositusten että terveydenhuollon toimintamallien osalta. KH-suositukset ovat yksi kehittämisen työväline. Ne tulee liittää laajempaan kehittämisen kulttuuriin ja rakenteisiin, joissa myös vaikuttavuuden arviointi on keskeistä