Tuotetiedot
Osallistava hallinto ja julkisten palvelujen yhteiskehittäminen ovat vakiinnuttaneet kansalaisten osallistumisen kansallisten strategioiden ja politiikkikehysten lähtökohdaksi moninaisissa konteksteissa. Huolimatta vahvasta kansallisesta sitoutumisesta demokraattisiin arvoihin ja osallistumisen periaatteisiin, lapset ja nuoret jäävät Suomessa usein ilman asemaa tasavertaisina yhteistyökumppaneina politiikkaprosesseissa. Tämä poissulkeminen muodostaa merkittävän ristiriidan julkilausuttujen demokraattisten periaatteiden ja niiden käytännön toteutumisen välillä myös koulutuksen hallinnossa, jossa esimerkiksi opetussuunnitelman perusteiden laatimisen kuitenkin nähdään perustuvan julkishallinnon ja eri sidosryhmien väliseen yhteistyöhön. Tämä tutkimus vastaa tähän haasteeseen koulutuspoliittisten tavoitteiden käytännön toteutumisessa tarkastelemalla lasten osallisuutta ja julkisten palvelujen yhteiskehittämistä osana taiteen perusopetuksen musiikkioppilaitoksia. Lapsinäkökulmaisen tutkimuksen monitieteiseen kenttään sijoittuva opettajatutkimus hyödyntää metodologisia lähestymistapoja kehittävästä työntutkimuksesta ja kulttuurihistoriallisesta toiminnan teoriasta. Tutkimusta ohjasivat kolme keskeistä kysymystä: Miten lapset ja nuoret yhteiskehittävät musiikkiopistokäytäntöjä silloin, kun opettaja tukee heidän toimijuuttaan ja päätöksentekoaan? Millaisia institutionaalisia dynamiikkoja ja demokraattisia mahdollisuuksia yhteiskehitetyissä politiikkaprosesseissa syntyy? Millä tavoin oppilaiden kanssa toteutettu musiikkiopiston käytäntöjen yhteiskehittäminen voi edistää laajempaa ymmärrystä osallistavasta hallinnosta ja osallisuudesta musiikkikasvatuksessa?
Arviot
Tuotearvioita ei vielä ole.