Tuotetiedot
Alkionviljelyn pituuden ja alkion pakastusmenetelmän vaikutus koeputkihedelmöityshoitojen tuloksiin sekä vastasyntyneen painoon. Koeputkihedelmöityshoidot ovat tehokkain keino hoitaa lapsettomuutta. Kumulatiivinen synnytysprosentti heijastaa parhaiten pariskunnan todennäköisyyttä saada lapsi hoitojen tuloksena. Hoitojen kustannukset rajoittavat käytettävissä olevien hoitosyklien hoitokertojen määrää. Siksi hoitojen optimoiminen on tärkeää. Noora Kaartisen väitöskirjassa tutkittiin sitä, miten alkion viljelyn pituus ja huonolaatuisten alkioiden jatkoviljely vaikuttavat koeputkihedelmöityshoitojen tuloksiin. Alkionviljelyn aikana tapahtuu alkion perimässä laaja epigeneettinen uudelleenohjelmoituminen. On mahdollista, että alkionviljelyyn liittyvät tekijät, kuten esimerkiksi viljelyn pituus tai alkion pakastusmenetelmä vaikuttavat tähän epigeneettiseen ohjelmointiin ja sitä kautta ehkä myös syntyvän yksilön fenotyyppiin. Selvitimme miten alkionviljelyn pituus tai alkion pakastusmenetelmä vaikuttavat vastasyntyneen painoon. Tutkimukset ovat retrospektiivisiä. Tutkimus osoitti, että huonolaatuisten alkioiden jatkoviljely on kannattavaa, koska se nostaa synnytyksen todennäköisyyttä yhtä koeputkihedelmöityshoitokertaa kohden ja vähentää uusien hoitojen tarvetta. Neljän päivän pituinen alkionviljely tuottaa vähintään yhtä hyvät raskaustulokset kuin kolmen tai viiden päivän pituinen viljely. Viiden päivän pituinen alkionviljely johtaa pojilla korkeampaan keskimääräiseen syntymäpainoon verrattuna 2-3 päivän pituiseen viljelyyn, mutta tytöillä pitkä viljely ei lisää syntymäpainoa. Pakastusmenetelmän valinta ei vaikuttanut merkitsevästi vastasyntyneen painoon.
Arviot
Tuotearvioita ei vielä ole.