Tuotetiedot
Rannikkotykistön toiminta itsenäisenä Maavoimien aselajina päättyi vuonna 1998. Rannikkotykistöstä ja rannikkojääkärikoulutusta antavasta Uudenmaan prikaatista muodostettiin rannikkojoukot Merivoimiin. Juhlakirja taustoittaa rannikkotykistön syntyä, historiaa ja merkitystä aina 1700-luvulta 1900-luvun loppuun, mutta keskittyy vuosituhannen lopun ja 2000-luvun rannikkotykistöä koskeneihin päätöksiin ja niiden toimeenpanoon. Joukko-osastojen osuudet alkavat 1990-luvun puolivälistä, johon aselajin edellinen historiakirjasarja ulottui. Lopuksi Merivoimien komentaja, hänkin taustaltaan rannikkotykistöupseeri, kuvaa nykykäsitystä rannikkopuolustuksen tulevaisuudesta Merivoimissa. 2000-luvulla kokonainen elämäntapa rannikolla ja saaristossa vähitellen hävisi, kun kaikki noin 30 linnaketta poistettiin rauhan ja sodan ajan vahvuuksista. Lähes 350 rannikkotykkiä käsittänyt järjestelmä supistui kymmenykseen vuosituhannen vaihteen laajuudestaan. Viimeistenkin linnakesaarille jätettyjen tykkien lähtölaskenta on alkanut. Juhlakirjassa kuvataan supistamispäätöksiin liittyneitä perusteita ja tehtyjen päätösten vaikutuksia. Teoksessa tukeudutaan aikalaisnäkemyksiin, joissa pohditaan osin värikkäästikin aselajin alasajon tarkoituksenmukaisuutta. Korvattiinko rannikkojoukoilla suorituskyky, joka rannikkotykistön myötä menetettiin? Tavoitteena ei ole kritisoida tehtyjä päätöksiä, vaan ennemminkin kuvata sitä, miten tehtyihin päätöksiin suhtauduttiin ja miten niiden pohjalta joukoissa edettiin. Aikalaistarinoinnista huolimatta juhlakirja sisältää merkittävän määrän faktatietoa aselajista ja sen ympäriltä. Monet kirjoittajista toimivat tarkasteltavana ajanjaksona rannikkotykistön joukko-osastojen komentajina tai muissa aselajin avaintehtävissä. Kirjoittajajoukkoa täydentävät muut asiantuntijat. Juhlakirjan päätoimittajana toimii Auvo Viita-aho ja kuvat on toimittanut Ove Enqvist.
Arviot
Tuotearvioita ei vielä ole.