Stalinin lavastukset : näytösoikeudenkäynnit 1936-1938

Tuotetiedot

Luulen etteivät nämä brutaalit dokumentit ole menettäneet ajankohtaisuuttaan. Vaikka kommunistinen ideologia on nyt aallonpohjassa, ei suinkaan ole varmaa, että itse totalitarismin idea olisi jo peruuttamattomasti haudattu. – Timo Vihavainen, professori Kokonaisesitystä Moskovan näytösoikeudenkäyntien dokumenteista ei ole aikaisemmin julkaistu. Stalinin lavastukset on ainutlaatuinen teos historian ystäville. Stalin teloitutti salaisen poliisin NKVD:n avulla puolueen johtoon kuuluneita kilpailijoitaan kolmessa suuressa näytös­oikeudenkäynnissä sekä salaisessa upseeripuhdistuksessa 1936–1938. Ne järkyttivät Neuvostoliiton lisäksi muutakin maailmaa. Kun kaikkiaan noin 60 johtoasemassa ollutta miestä sai kuolemantuomion, voitiin todeta, että Neuvostoliiton poliittinen ja sotilaallinen johto oli mullistettu äärimmäisen brutaalilla tavalla. Sadistiset NKVD-päälliköt Jagoda ja Ježov auttoivat Stalinia käynnistämään väkivaltakoneiston vuoden 1934 lopulla. Maan talous oli rappiolla, ja kansalaisissa näkyi tyytymättömyyttä. Stalin valmistutti 1936 uuden ”vapaan” perustuslain, mutta hän oli jo varautunut opposition nujertamiseen. NKVD hankki vangituilta ”trotskisteilta” tunnustukset etukäteen. ”Pääsyyllinen” Trotski oli karkotettu 1929 ulkomaille. Stalinin käsikassaroina toimivat yltiötehokkaat syyttäjä Vyšinski ja ylituomari Ulrich, joita kuvasi lause ”anna minulle ihminen, niin löydän hänestä rikollisen”. Uhrit todettiin syyllisiksi maanpetokseen ja heidät teloitettiin. Salaisessa oikeudessa 1937 ammuttiin marsalkka Tuhatševski sekä seitsemän kenraalia. Näytösoikeudenkäynneistä kirjoitettiin paljon ulkomailla ja pöytäkirjat julkaistiin venäjäksi, saksaksi ja englanniksi. Suomeksi julkaistiin vain lyhennetyt versiot Petroskoissa Punainen Karjala -lehdessä ja Tukholmassa Arbetarkulturin kirjoissa vuosina 1936–1938. Antero Uitto (s. 1944) on insinööri, tietokirjailija ja bibliofiili. Hän on toimittanut useita historiateoksia. Ossi Kamppinen on historianharrastaja, jonka teos Palkkana pelko ja kuolema – Neuvosto-Karjalan suomalaiset rakentajat (2019) sai suurta arvostusta.