Tuotetiedot
Kirjassa seurataan Suomen tapahtumia 100 vuotta sitten palaten aina välillä Riihimäen tilanteeseen. Riihimäen pamausta edeltävät kuukaudet on pyritty esittämään lyhyesti Suomen itsenäistymisen ensimmäisen vuoden selventämiseksi historiallisina tapahtumina. Molemmin puolin tapahtuneet väkivallanteot ja kostonkierteet on jätetty tarkastelussa vähemmälle huomiolle. Sadan vuoden jälkeen on todettava historian kirjoittajien dokumentoineen varsin seikkaperäisesti itsenäisyytemme vaikean ensi vuoden tapahtumia. Nykytilanteessa, rauhan oloissa, on katsottava luottavaisesti ja rohkeasti tulevaisuuteen kuitenkin menneisyyttä kunnioittaen. Riihimäen seudun Tykistökillan jäsenten keskuudessa on virinnyt keskustelua tykistön merkityksestä Riihimäen seutukuntaan. Niissä keskusteluissa nousi luonnollisesti esiin Riihimäen varuskunta, tykistövaruskuntana vuosina 1914-1959. Mutta varsinainen tykistön käyttö kovapanosammunnoin paikkakunnallamme osuu päivälle 22. huhtikuuta vuonna 1918, jolloin tapahtui jotain erikoista Riihimäen historiassa. Tykin laukaus ja sitä seurannut räjähdys oli ratkaisevaa Riihimäen silloisessa vapaussotaan kuuluneessa valtauksessa. Pamaus aiheutui tykistöllisestä toimenpiteestä. Tarkoin suunnattu mutta myös onnenkantamoisena ammusvaunuun osunut kranaatti vaikutti ratkaisevasti Riihimäen valtaukseen. Vältyttiin suuresta tulitaistelusta ja paikkakunta säästyi tuhoutumiselta taistelukenttänä. Samoin vältyttiin suurilta sotilas- ja siviiliuhreilta. Päivästä 22.4.1918 käytetään nimitystä Riihimäen Pamaus, ja se liittyy vankasti itsenäisen Suomen ensimmäisen ja kiistellyimmän vuoden tapahtumiin. Olen laatinut julkaisun Riihimäen Pamaus käyttäen otteita monista historiaa kuvaavista teoksista ja kirjoituksista. Niissä kussakin on tapahtumista kerrottu pitkästi ja seikkaperäisesti, mikä ei tässä yhteydessä ole ollut tarpeellista eikä mahdollistakaan. Toivon, että otteista saa objektiivisen kuvan eri tapahtumista, jotka liittyvät paikkakuntamme historiaan.
Arviot
Tuotearvioita ei vielä ole.