Rajan kirjailijat – Venäjän Karjalan suomenkieliset kirjailijat tilan ja identiteetin kirjoittajina

Tuotetiedot

Teos avaa tuoreen näkökulman Venäjän Karjalan suomenkieliseen kirjallisuuteen. Se tarkastelee suomenkielisen kirjallisuuden rakentumista Moskova-johtoisen kirjallisuusinstituution ja valtiollisen rajaseudun luomissa jännitteissä 1940-luvulta nykypäivään. Teoksessa kysytään, millaisia historianarratiiveja ja identiteettejä sekä millaista kulttuurista tilaa kirjallisuus on rakentanut rajaseudun väestölle. Miten rajaseudun kirjallisuuden luomat historiakertomukset, tilat ja identiteetit ovat myötäilleet tai vastustaneet Moskovasta päin luotuja yhdenmukaistavia määrittelyjä? Miten rajat ja niiden yli liikkuminen ovat vaikuttaneet rajaseudun väestön kulttuurisen tilan ja identiteettien rakentamiseen? Kysymyksiä pohditaan esimerkiksi Antti Timosen, Nikolai Jaakkolan, Taisto Huuskosen ja Arvi Pertun proosateosten, aikalaiskritiikkien sekä arkisto- ja haastatteluaineistojen avulla. Teos on tieteellinen tutkimus, joka soveltuu oppikirjaksi ja tietolähteeksi kaikille Venäjän Karjalan kirjallisuuselämästä kiinnostuneille. Tuulikki Kurki on perinteentutkimuksen dosentti ja kulttuurintutkimuksen yliopistotutkija Karjalan tutkimuslaitoksessa Itä-Suomen yliopistossa. Hän on tutkinut Venäjän Karjalan suomenkielistä kirjallisuutta vuodesta 2003 lähtien ja julkaissut aiheesta lukuisia tieteellisiä artikkeleita kansallisissa ja kansainvälisissä tiedelehdissä. Lisäksi hän on johtanut monitieteisiä tutkimushankkeita, jotka tarkastelevat kulttuureja ja kirjoittamista valtiollisilla ja kulttuurisilla rajaseuduilla. The book studies the Finnish language literature in Russian Karelia from the late 1940s until the 2010s. In the 1920s, the Finnish language literature started as an ethnonational literature. It developed within the Moscow governed Soviet literature institution and was influenced by national border and by its peripheral location at Russian Karelian borderlands. The study focuses on the non-Russian space and identities constructed in literature in Russian Karelia. Drawing on literary works from Antti Timonen, Nikolai Jaakkola, Taisto Huuskonen, and Arvi Perttu as well as utilizing pertinent literature reviews, archive materials, and interviews, this book seeks to address the following themes: how the non-Russian space and identities, constructed in literature, either supported or resisted, or even reinvented the superimposed non-Russian spaces and identities in mainstream ideology. The other theme addresses the ways in which the borders and border crossings changed the construction of non-Russian space and identities at the borderlands. The results show that the vicinity of the national border on the one hand and border crossings on the other have expanded the ideas of the non-Russian space and identities in literature from the 1960s onwards. After the collapse of the Soviet Union, the Finnish language literature in Russian Karelia is best understood in the global context of minority literatures in borderlands. The Finnish language literature in Russian Karelia has developed from a peripheral, totalitarian Soviet literature to full-blown border writing. Its history and development can add to the understanding of culture and identity processes in other national and cultural borderlands. This scholarly publication is suitable for educational purposes and for all who are interested in non-Russian literature in Russian Karelia.