Pyynti

Tuotetiedot

Valokuvaaja Antti J. Leinonen kuvasi yhdeksän vuotta Perämeren kalastajia. Pyynti-valokuvateos kertoo Perämeren kalastajista, kalastamisesta, kalansaaliista, merestä, satamista, luonnosta, eri vuodenajoista. Suomen pyytää merkitsee yleensä kysymistä tai avunpyyntöä. Samaa sanaa käytetään myös kalastamisesta ja metsästämisestä. Kalaa pyydetään, ei siepata tai oteta, kuten monissa muissa kielissä. Metsä- tai kalamies on myös pyytäjä. Hän kysyy kalaa ja riistaa. Käsitys saaliin saamisesta vaihtosuhteena, jossa ihminen kunnioittaa ruokaa antavaa luontoa, on vanhastaan laajalti tunnettu. Sana pyytää palautuu kantasuomeen, suomen, karjalan ja viron ja muiden itämerensuomalaisten kielten yhteiseen edeltäjään. Se on lainattu myös saameen, jossa sanalla bivdit on samantyyppinen kaksoismerkitys – sekä kysyminen että riistan ja kalan pyytäminen. Myös ruotsiksi byte on ‘saalis’. Byta merkitsee vaihtamista, mutta monissa murteissa myös metsästämistä ja kalastamista. Onko tämä merkitys saatu mahdollisesti idästä, Suomesta käsin? Todennäköisemmin pyytää on lainasana. Ruotsin tarjoamista merkitsevän bjuda -sanan kantamuoto, kantagermaanin *beuda on merkinnyt sekä käskemistä että tarjoamista Venäjän пытать (pytat) merkitsee sekin niin kokeilemista, koskettelua ja tavoittamista kuin kysymistä ja yrittämistä. Perämerellä pyynti tarkoittaa sekä kalanpyydystä että aktiivista kalastamista. Kalastajat ovat pyytäjiä tai pyyntimiehiä. Kun mennään kalastamaan, mennään pyyntiin, kysymään saalista. Halutun saaliseläimen nimeä ei turhaan mainita.