Pohjankirja on osittain antologia, osittain uutta tekstiä, osittain kaunokirjallisuutta, osittain selvää tiedettä. Kokoelmassa tunnetuin ja ehkä paras osa pohjoisen kirjallisuudesta on sivuutettu: se tunnetaan hyvin ja sen herkulliset palat on aina poimittu kuin sillin viipaleet lautaselle. Sen sijaan Pohjankirja kirjoittaa saumattomaksi, alusta loppuun luettavaksi kokonaisuudeksi Lapin olemuksen, ilmenipä se sitten historiassa, kielessä tai kansassa, maantieteessä tai luonnossa, politiikassa, eräkirjallisuudessa tai runoudessa, sodassa ja rauhassa, oikeudessa ja vääryydessä.
Esiin piirtyy uudenlainen pohjoinen, joka osoittaa vinoiksi ja vajaiksi monet käsitykset ja luulot.
Pohjankirja kokoaa yhteen tekstejä yli viideltäkymmeneltä kirjailijalta ja tutkijalta. Tunnettujen tekijöiden lisäksi mukana on runsaasti harvinaisia, myös käännettyjä tekstejä.
Professori emeritus Jukka Kemppinen (s. 1944) on kulttuurihistoriasta väitellyt filosofian tohtori, kirjailija, aikoinaan asianajaja ja sitten hovioikeudenneuvos, joka vaelsi Saariselälle ensimmäisen kerran vuonna 1955 eikä ole saanut vieläkään rauhaa. Viimeksi kuluneet 10 vuotta hän on urakoinut tekstien kanssa, omien ja toisten, näkyvästi ja palkitusti blogin yhteydessä ja nyt aineistolla, joka ei istu tietoverkkoon.
