Plural possibilities of improvisation in music education : an ecological perspective on choral improvisation and wellbeing

Tuotetiedot

Eeva Siljamäki on tarkastellut väitöstutkimuksessaan improvisaation musiikkikasvatukselle tarjoamia mahdollisuuksia. Hän on pyrkinyt lisäämään ymmärrystä muun muassa siitä, miten leikkimielinen yhdessä improvisointi voi paitsi edesauttaa musiikillista oppimista, myös parantaa elämänlaatua. Siljamäki havaitsi, että improvisoiva, luova ja sosiaalinen ajattelutapa on opittava taito, joka voi tukea oppimista, hyvinvointia ja yhteistyön rakentumista. Hän toteaa tutkimuksessaan, että musiikinopetuksessa pystyttäisiin tukemaan oppijoiden sosiaalisia taitoja ja pystyvyyttä kohdata epävarmuuksia. Tämä voitaisiin tehdä kehittämällä improvisaation pedagogisia menetelmiä ja tunnistamalla olosuhteita, joita oppijat yksilöllisesti tarvitsevat kehittyäkseen ja oppiakseen. ”Omassa kehossa syntyvällä äänellä ja yhdessä luomiseen keskittymällä voidaan tukea erilaisuuden hyväksymistä ja erilaisten ihmisten huomioonottamista”, Siljamäki kertoo. Siljamäki tarkasteli, minkälaisia merkityksiä osallistujat antavat kuorotoiminnalle, jota ohjaavat sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen laatu että musiikillinen laatu. Hän tarkasteli improvisaatiota kahdessa aikuisten kuorossa, joissa panostettiin erityisesti vuorovaikutukseen ja ilmapiiriin. Toinen kuoroista oli taideinterventio jännitystä kokeville yliopisto-opiskelijoille. Sen Siljamäki toteutti vuosina 2013–2014 yhteistyössä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön psykologin ja fysioterapeutin kanssa. Lukuvuoden kestävässä kuoroprojektissa eri alojen yliopisto-opiskelijoille tarjottiin tukea sosiaalisen jännityksen hallintaan. Lopuksi kuorolaiset rohkaistuivat esiintymään kolmen muun kuoron kanssa Musiikkitalossa. Toiseen, täysin improvisoitua musiikkia harjoittelevaan ja esittävään kuoroon Siljamäki osallistui itse tasavertaisena jäsenenä. Molemmissa kuoroissa ilmapiiriä, yhteistyötä ja luovaa prosessia pidettiin yllä soveltamalla improvisaatioteatterista tuttuja käytäntöjä ja harjoitteita. Osallistujien kokemuksia tarkastellessaan Siljamäki havaitsi, että turvallisuuden kokemus ja vuorovaikutuksen laatu ovat tärkeitä sekä yhteistyön sujumiselle että yhdessä oppimiselle. Siljamäen mukaan etenkin improvisoivaa ajattelutapaa sekä kokonaisvaltaista, kaikenlaiset äänet hyväksyvää ilmaisua voisi lisätä musiikinopetuksessa. ”Oppimisympäristöissä olisi tärkeää rakentaa turvallista ilmapiiriä, jossa ei tarvitse pelätä virheitä. Yhdessä oppimiseen tarvitaan olosuhteet, jotka tukevat jokaisen oppijan osallistumista ja siten myös yhdenvertaisuutta”, Siljamäki kertoo. Siljamäen tutkimus on osa Taideyliopiston koordinoimaa ArtsEqual-tutkimushanketta (2015–2021). Se tutkii, kuinka taide julkisena palveluna voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa. Väitöskirjan lisäksi tutkimustuloksia on raportoitu kansainvälisesti vertaisarvioiduissa artikkeleissa.