Tuotetiedot
nnovaatiot ja innovaatiotoiminta ovat nousseet viimeisen kahden vuosikymmenen aikana sekä alueiden kehittämisen että aluetutkimuksen valtavirtaan. Tämä huomio pätee myös Suomeen, jota on pidetty 1990-luvulta lähtien teknologia-, osaamis- ja innovaatiovetoisen (alue-)kehityksen kärkimaana. Tällä vuosikymmenellä vahvasti näkyviin tullut Suomen talouden rakennemuutos on kuitenkin voimakkaasti haastanut tätä mielikuvaa ja tehnyt osin näkyväksi myös yritysten innovaatiotoiminnan muuttuvan spatiaalisen dynamiikan, joka heijastuu myös kaupunkien ja laajempien alueiden menestykseen. Tutkimus tarjoaa lisävälineitä tämän dynamiikan analysointiin ja ymmärtämiseen. Tämä tutkimus liittyy alueellisen innovaatiotoiminnan tutkimuksen – innovaatioaluetieteen – valtavirtaan, mutta pyrkii samalla tekemään siihen selkeän kontribuution kehittämällä paikallisen innovaatioympäristön käsitettä. Tutkimus on perusotteeltaan käsitteellinen ja teoreettinen. Kyse on kokoomateoksesta, joka koostuu johdantoartikkelista, kuudesta erillisinä artikkeleina raportoidusta osatutkimuksesta sekä yhteenveto- ja johtopäätösartikkelista. Kuudesta osatutkimuksesta neljässä hyödynnetään empiiristä aineistoa. Osatutkimusten ja muun tutkimuskirjallisuuden pohjalta tutkimuksessa rakennetaan kokonaisvaltainen paikallisen innovaatioympäristön analyysimalli, joka lisää ymmärrystä siitä, 1) millaiset tekijät yritysten ja muiden organisaatioiden toimintaympäristössä vaikuttavat niiden innovaatiotoimintaan ja 2) millaisia paikallisen innovaatioympäristön kokonaisuuksia näiden tekijöiden varaan muodostuu? Samantyyppiset kysymykset ovat ohjanneet myös aiempaa alueellisen innovaatiotoiminnan tutkimusta ja sen keskeisimpiä teoreettisia lähestymistapoja, eli nk. alueellisen innovaatiotoiminnan malleja. Tässä tutkimuksessa kehitettävä paikallisen innovaatioympäristön analyysimalli yhdistää näiden mallien piirteitä ja muodostaa niihin tukeutuen aiempaa täydellisemmän kokonaisuuden, joka 1) pyrkii olemaan normatiivisesti neutraali, 2) yhdistää innovaatiotoiminnan rakenteelliset, organisatoriset ja yksilötekijät, 3) tunnistaa innovaatiotoiminnan spatiaalisen monikerroksellisuuden sekä 4) rakentuu yksittäisistä toimijoista käsin, eli ikään kuin ”alhaalta ylös” tai ”sisältä ulos”. Oikeastaan kaikissa aiemmin kehitetyissä alueellisen innovaatiotoiminnan malleissa jokin edellä luetelluista piirteistä jää toteutumatta tai toteutuu verrattain vajavaisesti. Jotta paikallisen innovaatioympäristön käsite toisi lisäarvoa aiemmin käytettyihin käsitteisiin nähden, täytyy käsitteellistämisen lähteä liikkeelle yksittäisten yritysten ja muiden organisaatioiden suhteesta omaan toimintaympäristöönsä.Tämä on lähtökohta tutkimuksen tuloksena esitettävälle paikallisen innovaatioympäristön analyysimallille. Paikallisen innovaatioympäristön analyysimallia voi käyttää keskenään varsin erilaisten, jopa toimijoilleen epäsuotuisten paikallisten toimintaympäristöjen analyysissä. Paikallisen innovaatioympäristön käsite ei siis ole tarkoitettu vain jonkin ideaalimallin kuvaamiseen, vaan monipuoliseen analyyttiseen käyttöön. Lisäksi kehitetty paikallisen innovaatioympäristön analyysimalli on luonteeltaan sellainen, että sen tarkastelutarkkuutta on mahdollista säätää usealla tavalla. Tutkimuksessa esitetty perusmalli tuottaa 64 erilaista paikallisen innovaatioympäristön kokonaisprofiilia, jotka voidaan edelleen jakaa viiteen teoreettiseen pääryhmään. Niitä kuvaavat metaforat ovat seuraavat: 1)”markkinatori, 2)”kauppahalli”, 3) ”lentokenttä”, 4)”pääkatu” sekä 5)”erämaa”.
Arviot
Tuotearvioita ei vielä ole.