Noitarovio

Tuotetiedot

PÄÄHENKILÖ JA HERTTUAPARI Karl Ristikivin (1912–77) romaanin Noitarovio päähenkilö on Johannes Faber, Prahassa n. 1395 syntynyt lääkäri ja kosmopoliitti, tiedemies ja ajattelija. Faber on mieleltään herkkä ja luonteeltaan jyrkkä, ja tahtomattaan hän sotkeutuu poliittisiin intohimoihin, joiden vuoksi hänet lopulta tuomitaan kuolemaan. Romaani on varhaisen uuden ajan inkvisition kuvaus, jossa Faber kolmen päivän kuluessa kertoo värikylläisen elämäntarinansa kuulustelijalleen, dominikaanimunkille. Romaanin taustat ovat historialliset. Keski-Euroopassa tunnetaan hyvin Baijerin nuoren herttuan Albrecht III:n ja kuvankauniin Agnesin romanssi. Agnes oli porvarisperheestä, hän oli parturikirurgi Kaspar Bernauerin tytär, ja Albrechtin isä herttua Ernst ei hyväksynyt nuorten suhdetta. Niinpä Albrechtin sydämen lumonnutta Agnesia lopulta syytettiin noituudesta, ja hänet tuomittiin heitettäväksi Tonavaan. Joen virtaan hukkumalla Agnes kuitenkin tuli todistaneeksi, ettei hän ollutkaan noita. Kuka sitten oli noitunut nuoren Albrechtin sydämen? Historiallisen romaanin mestarin ottein Ristikivi rakentaa vähä vähältä paljastuvan asetelman, jossa niin valtapeli kuin kohtalonuskokin tarvitsee syyn ja syytettävän. Syylliseksi nimetään Albrechtia lääkärinä hoitanut ja Bernauerit tuntenut Johannes Faber. Onhan tällä maailmaa nähneellä miehellä epäilyttävä taustakin. Faberin tiedetään viihtyvän yökausia laboratoriossaan, ja lääkärinä hän on osoittautunut hieman liiankin taitavaksi. Voisiko noituussyyte olla perusteeton? HISTORIA JA KULTTIHAHMO Ristikivin kerronta on suurenmoista, se on tyylien ja tilanteiden hallintaa, milloin tarkkaa kuvaamista, milloin sivaltavan sarkastisia dialogeja. Niiden taustalla Noitarovion merkittäviä ansioita on ajattelutapojen ja henkisen murroksen analyyttinen kuvaus. Noitarovio ei edellytä lukijalta historiantuntemusta, sen voi lukea puhtaasti viihteenäkin. Silloinkin kirjan joka sivulla tuntuu ja tuoksuu 1400-luvun kuohunta, keskiajan loppu ja aatehistorian käännekohta. Kertomukseen taitavasti sirotellut hahmot, aatteet ja suuntaukset voidaan myös nähdä tekijöinä, jotka johtivat uskonpuhdistuksen leviämiseen seuraavalla vuosisadalla Böömiä laajemmalle. Ja vaikka historia ei tunne Johannes Faberia, on Agnesin ja Albrechtin romanssi tositarina. Pian väkivaltaisen kuolemansa jälkeen Agnesista tuli rakastettu baijerilainen sankaritar, osa keskieurooppalaista kertomusperinnettä, jonka muistoa on vaalittu läpi vuosisatojen. Hänestä on kirjoitettu kymmenittäin lauluja, runoja, näytelmiä ja romaaneja, tekijöinä monen muun muassa C.F. Hebbel, kuningas Ludvig I, Franz Kroetz ja Suomessa Hoosianna-laulustaan tunnettu Georg Vogler. Vuoden 1961 elokuvassa Les Amours célèbres Agnesia esitti Brigitte Bardot. Vuonna 2013 Blutenburgin linnaan pystytettiin Agnesin patsas, ja tuorein kunnianosoitus on musikaali vuodelta 2017. Agnesin kotikirkossa pidetään vuosittain hänen muistomessunsa, ja Straubingerin kaupungissa vietetään neljän vuoden välein hänen nimikkofestivaaliaan. TEOS JA AIKA Ristikivi tuntee keskiajan kaupungit, tavat ja ammatit. Ilman pitkiä kuvailuja hän luo erityisen ajan ja paikan tunnelman ja saa lukijan myötäelämään kylmänjärkevän mutta myös aran Faberin vaiheet. Romaanissa on maagisen realisminkin tunnusmerkkejä vähintään kolmen erikoisen tapauksen verran. Yliluonnollisen oloiset kokemukset voidaan tosin selittää myös Faberin peloilla ja henkisillä jännitystiloilla sekä huumaavien kemikaalien kokeiluilla. Toisaalta on koko kertomuksessa meidän ajastamme katsoen taianomaisia piirteitä. 1400-luvun ajatteluun kuuluivat alkemia, astrologia, magian rituaalit ja salatietoa sisältävä kirjallisuus. Jotkin sydänkeskiajalla syntyneet kristilliset ja synkretistiset liikkeet sinnittelivät vielä syrjäseuduilla, kansanuskoon sekoittuneina, mistä kertovat teoksen Romanian-jakson bogomiilit ja kataarit. Tällaisista suuntauksista niin kansa kuin katolinen kirkkokin levitti kauhistuttavia kuvauksia. Kerettiläisyys ja noituus nähtiin aiempaa selkeämmin eri asioina, joskin kumpaakin tukahdutettiin hyvin ankarin rangaistuksin maallisen ja hengellisen oikeuden työnjaolla. Tohtori Johannes Faber joutui kohtaamaan näistä tuomioistuimista molemmat. Karl Ristikivi (1912–1977) oli virolainen kirjailija, joka pakeni vuonna 1943 sotaa ja miehitystä ensin Suomeen ja pian sen jälkeen Ruotsiin, jossa hän asui loppuelämänsä. Ristikiven laajaan tuotantoon kuuluu romaaneja, runoutta ja lastenkirjoja.