Tuotetiedot
Tässä raportissa tarkastellaan jäterikollisuuden ja sen torjunnan ja valvonnan nykytilaa Suomessa. Tarkastelunäkökulmaa laajennetaan myös tulevaisuuteen: millaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuspolkuja jäterikollisuuden torjunnassa ja valvonnassa mahdollisesti voidaan tulevaisuudessa kohdata. Lisäksi nostetaan esiin lyhyen ja pitkän aikavälin kehittämiskohteita ja -tarpeita jäterikollisuuden torjunnassa ja valvonnassa. Raportissa kootaan yhteen Jätevirrat osana harmaata taloutta -tutkimushankkeen keskeiset tulokset, jotka perustuvat useisiin aineistoihin. Tutkimuksen laajin aineisto kerättiin Delfoi-menetelmällä kolmella sähköisellä kyselykierroksella vuoden 2014 lopussa (n=67), keväällä 2015 (n=55) ja syksyllä 2015 (n=44). Vastausprosentti oli ensimmäisellä kierroksella 91 %, toisella 82 % ja kolmannella 80 %. Toisena aineistona käytettiin käräjä- ja hovioikeuksien tuomioita vuosilta 1994–2014. Helsingin, Itä-Suomen, Rovaniemen, Vaasan ja Turun hovioikeuksilta pyydettiin kopiot rikoslain 48-luvun mukaisista tuomioista. Tapaustutkimuksen aineisto koostui käräjäoikeuden ja hovioikeuden tuomioista A. Lokapojat Oy:n jutussa, sekä jutun esitutkintamateriaalista. Tulevaisuusnäkökulman luomisessa hyödynnettiin Delfoi-aineistoa niiltä osin kuin aineiston kysymykset suuntautuivat tulevaisuuteen. Itämeren alueen tilannekuvan luomisessa aineisto koostui keskusteluista, joita käytiin kesällä 2015 Liettuan ja Viron ympäristövalvontaviranomaisten kanssa. Jäterikollisuus on moniulotteinen ilmiö, joka sisältää useita laittoman toiminnan eri muotoja ja voi aiheuttaa sekä ympäristön pilaantumista että taloudellisia menetyksiä. Laittoman ja laillisen toiminnan välinen rajanveto on merkittävä haaste torjunnalle ja valvonnalle. Jotta jäterikollisuutta voidaan tehokkaasti torjua ja valvoa, tarvitaan moniviranomaisyhteistyötä; eri alojen tietojen yhdistämistä ja asiantuntijuuden hyödyntämistä. Tutkimuksen havaintojen perusteella kehittämällä eri sektoreiden välistä vuoropuhelua voidaan tehostaa tietojohtoisuutta sekä jäterikollisuuden torjunnassa ja valvonnassa. Tällöin olisi mahdollista esimerkiksi kehittää eri sanktiomuotojen käyttöä monipuolisemmaksi ja tarkoituksenmukaisemmaksi. Lisäksi voitaisiin lisätä yleistä tietoisuutta jäterikollisuudesta ilmiönä ja levittää parhaita torjunnan ja valvonnan käytänteitä. Harmaata taloutta arvioitiin esiintyvän verrattain eniten romukaupassa, sekä jätteiden dumppaukseen ja romuautoihin liittyvässä toiminnassa. Rikollisesti toimivat yritykset säästävät esimerkiksi kustannuksissa, mikäli vaarallisia jätteitä ei käsitellä tai kuljeteta asianmukaisesti. Laittomasti toimivan yrityksen tarjoamiin alempiin hintoihin voi olla syynä virheellisen tiedon ilmoittaminen jätekuorman sisällöstä kaatopaikalla ja siten pienemmät jätteen käsittelykustannukset tai esimerkiksi jätteiden dumppaus laittomille kaatopaikoille tai muu vastaava ympäristön turmeleminen. Hovioikeuksien tuomioiden perusteella voidaan todeta, että yhteisösakkoa vaaditaan ja tuomitaan Suomessa vaihtelevasti. Prosessin eri vaiheissa havaittiin olleen haasteita rikoshyödyn määrittelyssä ja tulkinnassa. Tapaustutkimuksen perusteella voidaan olettaa, että rikollisesti toimivien yritysten tietoisuus pienestä kiinnijäämisriskistä prosessin jokaisessa vaiheessa voi lisätä houkutusta laittomaan toimintaan. Jäterikollisuutta on analysoitu Suomessa tieteellisesti erittäin vähän. Kansainvälisesti aihepiiristä löytyy tutkimuksia. Jotta torjuntaa ja valvontaa voitaisiin Suomessakin edelleen kehittää, tulisi aihepiirin tutkimusta jatkaa ja lisätä. Tämä hanke antaa hyvän pohjan jatkotutkimuksille luomalla aihepiiristä laajan ja monipuolisen kuvan.
Arviot
Tuotearvioita ei vielä ole.