Krimin sota, Venäjä ja suomalaiset : siviilit rannikoiden puolustajina ja sen vaikutus sotatoimiin sekä Venäjän suomensuhteisiin

Tuotetiedot

Autonomisen Suomen rannikoiden siviiliväestön toimet Krimin sodan aikana edesauttoivat Suomen itsenäistymistä. Suomalaiset loivat 1853-1856 käydyn Krimin sodan aikana oman meripuolustusjärjestelmän vihollisen torjumiseksi. Suomi saikin turvallisuuspoliittisesti luotettavana Venäjän luoteisen rajan puolustajana löyhät ohjakset voimistaa valtiohallintoaan, kansantalouttaan ja kansallista erikoisluonnettaan ainakin vuoteen 1878 asti. Turun yliopistossa väittelevä Eero Auvinen tarkastelee poliittisen historian väitöskirjansa alussa Krimin sodan syitä, jotka kulminoituvat geostrategisista ja -poliittisista syistä Krimille ja etenkin Sevastopolin laivastotukikohtaan – kuten tänäänkin Ukrainan kriisissä. – Tarkastelun painopisteessä on sodan sivurintamalla olevan autonomisen Suomen rannikoiden asukkaitten sekä maan hallinnon ponnistelut englantilais-ranskalaisen laivasto-osaston iskujen torjumiseksi, Auvinen sanoo. Venäjän oli keskitettävä voimansa ikuiseen uhkakuvaansa kuuluvan läntisen vihollisen merisaarron ja maihinnousujen torjumiseksi. Tähän liittyivät valmistelut Suomen alueen läpi Pietariin suuntautuvien hyökkäysurien katkaisemiseksi. Venäjän laivasto oli vastustajansa laivastoon nähden teknisesti heikompi ja jäi tukikohtiinsa. – Suomen sodan aikana siviilitaistelijat, verrokkeina Krimin sodan siviilit, vaikuttivat aiempaa tutkimusta voimakkaammin Porvoon valtiopäivin kokoon kutsumiseen, Auvinen sanoo.