Tuotetiedot
Tässä julkaisussa tarkastellaan maahanmuuton vaikutuksia Helsingin väestörakenteeseen sekä selvitetään maahanmuuttajien kotoutumista ja heidän lastensa elinoloja. Havainnot perustuvat uusimpaan tutkimus- ja tilastolliseen tietoon. Helsinkiä verrataan Suomen muihin suuriin kaupunkeihin sekä eräisiin Pohjois-Euroopan kaupunkeihin. Kotoutumista tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Kotoutumisen prosessit jakautuvat rakenteelliseen, kulttuuriseen, sosiaaliseen ja identiteettiulottuvuuteen. Nuorten maahanmuuttajien sekä maahanmuuttajien lasten osalta tutkitaan etenkin koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyviä asioita. Tarkastelussa hyödynnetään kotoutumisen kansallisia ja kansainvälisiä indikaattoreita sekä Helsingin kaupungin kotoutumisen seurannan mittareita. Vuoden 2020 alussa Helsingissä asui yli satatuhatta ulkomaalaistaustaista henkilöä. Ulkomaalaistaustaisista neljä viidesosaa on syntynyt Suomen ulkopuolella. Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä lähestyy kahtakymmentä prosenttia. Kaupungin väkiluvun kasvu on viime vuosina pitkälti nojannut kansainväliseen muuttoliikkeeseen. Joillain kaupungin alueilla ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on kasvanut voimakkaasti. Kotoutumisen tarkastelu nostaa esille sekä hyviä uutisia että huolenaiheita. Useilla rakenteellisen kotoutumisen osa-alueilla on suuria eroja maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä. Ulkomaalaistaustainen väestö on kuitenkin monimuotoista ja sisäiset erot ovat suuria. Työvoimaan pääsy kestää varsinkin useilla naisilla pitkään. Pysyvän työpaikan löytäminen on etenkin monille pakolaistaustaisille vaikeaa. Sijoittuminen koulutusta vastaamattomiin tehtäviin on valitettavan yleistä. Suuri osa maahanmuuttajista on oppinut suomea tai ruotsia, mutta läheskään kaikki eivät. Monet ovat täysin sopeutuneet ja jopa sulautuneet suomalaiseen yhteiskuntaan. Samalla Helsinkiin on muodostunut uusia etnisiä ja kulttuurisia vähemmistöjä. Luottamus sosiaalisia instituutioita, palvelujärjestelmiä ja kantaväestöön kuuluvia kohtaan on vahvaa. Monilta puuttuu kuitenkin ystävyyssuhteita suomalaistaustaisiin henkilöihin. Suurin osa kokee olevansa osa suomalaista yhteiskuntaa. Kuitenkin melko harva pitää itseään suomalaisena ja kokee tulevansa täysin hyväksytyksi. Tilanne Helsingissä on samankaltainen kuin sen verrokkikaupungeissa. Suomen pääkaupungissa tapahtunee myös jatkossa samoja asioita kuin niissä kaupungeissa, joilla on laajamittaisesta maahanmuutosta enemmän kokemusta. Ulkomaalaistaustaisen väestön odotetaan kasvavan lähitulevaisuudessa. Kaupunkiin tarvitaan monimuotoisuuden huomioivat yhteiset pelisäännöt sekä niin suvaitsevaisuutta kuin rajanvetoja. Epäsuotuisaan kehitykseen on tärkeätä puuttua oikeaan aikaan ja tarkoituksenmukaisin toimin.
Arviot
Tuotearvioita ei vielä ole.