Kohti aikakauslehden ydintä : suomalainen aikakauslehti, lukijan tarpeet ja mediamurros

Tuotetiedot

Aikakauslehtien sisältöjä käsittelevän tutkimuksen mukaan kaupalliset printtiaikakauslehdet ovat pyrkineet sisällöllään tarjoamaan lukijoille ennen kaikkea vertaiskokemuksen ja samastumisen mahdollisuutta, ajankohtaista tietoa maailmasta ja ilmiöistä sekä neuvoja hankintoihin ja elämänvalintoihin. Kivistön väitöstutkimuksen mukaan aikakauslehti on halunnut olla eräänlainen lukijan valmentaja – personal trainer, joka on antanut vastauksia lukijan suureen kysymykseen: miten minun kannattaisi elää? Samalla, kun aikakauslehti on halunnut vastata lukijan tärkeisiin kysymyksiin, se on pyrkinyt ennen kaikkea tarjoamaan lukijalle mahdollisuuden irrottautua arjesta omaan rauhalliseen ja miellyttävään hetkeen. Tätä on tukenut printtilehden konsepti, jossa rakenne, sisältö ja visuaalisuus ovat tarkkaan harkittuja ja jonka seurassa lukija on viihtynyt. Kivistö analysoi tutkimuksessaan Suomen suurimpien paperille painettujen naistenlehtien, perhe- ja yleislehtien sekä mieskohderyhmän lehtien sisältöjä sekä päätoimittajien käsityksiä lukijoiden tarpeista. Analyysin kohteena oli 19 lehteä, muun muassa Anna, Apu, Eeva, ET, Kodin Kuvalehti ja Tekniikan Maailma. Mediamurros erityisen hankala aikakauslehdille Väittelijä tutkii, miten aikakauslehtien sisällöt ja niiden edustamat lukijoiden tarpeet selviytyvät mediamurroksessa. Se on ravistellut kaupallisia aikakauslehtiä voimallisesti, mistä kertoo esimerkiksi lehtien levikkien ja ilmoitusmyynnin lasku. Tutkimuksessa tarkasteltujen lehtien yhteenlasketusta levikistä katosi viidessä vuodessa (2009–2014) noin 20 prosenttia. Koko yleisöaikakauslehtien ryhmän ilmoitustulot ovat puolestaan supistuneet 2000-luvun alun huippuvuosista kolmasosaan. Aikakauslehtien onkin ollut toistaiseksi vaikea menestyä digitaalisina tuotteina. Hankala siirtymä johtuu tutkimuksen mukaan osaltaan siitä, että varsinkin sosiaalinen media tyydyttää nyt ilmaiseksi samoja tarpeita, joita aikakauslehdet ovat tyydyttäneet. Some tarjoaa monin tavoin mahdollisuuksia esimerkiksi tarkastella muiden ihmisten elämää sekä löytää tietoa ja neuvoja oman elämän suuriin ja pieniin kysymyksiin. Aikakauslehtien on myös ollut vaikea luoda esimerkiksi tietokoneympäristössä samanlaista lukijaa miellyttävää tilaa ja lukutilannetta kuin printtiversioissaan. – Mediamurroksen vuoksi aikakauslehtien perinteinen tehtävä lukijoiden elämässä näyttäisi olevan päättymässä. Arvioinkin, että nykymuotoinen printtiaikakauslehdistö varsinkin yleislehtien osalta supistuu vielä olennaisesti ja osin jopa häviää, Kivistö toteaa. Aikakauslehdellä on yhä paljon menestyseväitä Tutkimus osoittaa, että aikakauslehdet ovat olleet erinomaisia löytämään kiinnostavia kohderyhmiä, tyydyttämään heidän tarpeitaan ja heijastelemaan ajan henkeä. Uudessa mediaympäristössä lehtien on kuitenkin muututtava enemmän kuin koskaan ennen. Niiden täytyy pyrkiä tyydyttämään joko uusia, lukijoille tärkeämpiä tarpeita, joiden tyydyttämisestä vastaanottajat ovat valmiita maksamaan, tai luomaan ilmaisten sisältöjensä ympärille uudenlaisia digitaalisia yhteisöjä, jotka ovat kiinnostavia mainostajille. – Aikakauslehdet tarvitsevat uutta tuotekehitystä, jossa sisältöjen kehittämisen rinnalle tulee esimerkiksi uusien ei-journalististen palvelujen tarjontaa. Aikakauslehtityö muuttuu digitaalisessa ympäristössä sisällöntuottamisesta todennäköisesti yhä enemmän monimuotoiseksi kohderyhmän hallinnaksi, Kivistö arvioi. Aikakauslehtien kustantajat joutuvat valitsemaan toiminnassaan todennäköisesti joko hiipuvan tai mullistavan etenemisreitin. Hiipuva reitti tarkoittaa nykyisen printtitoiminnan tuloksen maksimointia ja siihen tyytymistä. Mullistava reitti taas edellyttää aikakauslehden keksimistä ikään kuin uudestaan. Aikakauslehden tekijöiden on pohdittava: keiden tarpeita ja miten lehti haluaa ja pystyy tyydyttämään, onko toiminnan perustana maksullisuus vai maksuttomuus ja missä julkaisukanavissa ja millaisilla tuotteilla lehden on järkevää toimia.