Tuotetiedot
Väitöstutkimus tarkastelee Savo-Karjalan talonpoikaisen herännäisyyden syntyä kansan kirjallistumisen ja pietististen kansanherätysten välisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Herännäisyyden syntykertomuksena on perinteisesti kerrottu kuvausta Lapinlahden Telppään niityn herätyksestä vuodelta 1796, jonka jälkeen kerronnan punaisena lankana on seurattu Paavo Ruotsalaisen (1777-1852) elämänvaiheita. Herännäisyyden perinteinen syntykertomus on kuitenkin ongelmallinen, koska se ei selitä, miksi kesti yli parikymmentä vuotta ennen kuin esivalta puuttui Savo-Karjalan herätyksiin konventikkeliplakaatin nojalla vasta 1820-luvulla? Vaihtoehtoisena selitysmallina tässä tutkimuksessa koetellaan hypoteesia, jossa 1810-luvulla vilkastunut kirjanvälitystoiminta olisi toiminut katalyyttinä herätysten laajenemiselle yli esivallan puuttumiskynnyksen. Aikalaiset kutsuivat Savo-Karjalan heränneitä kerettiläiseksi ja näkivät heidän keskeiseksi tunnuspiirteekseen poikkeuksellisen uskonnollisen lukuhalun. Väitöskirjan artikkelit ovat tapaustutkimuksia kirjallistumisen ja kansanherätysten välisestä suhteesta Savo-Karjalassa 1700-1800-lukujen taitteessa. Tutkimustulokset kootaan yhteen tarkastelemalla kerettiläisyyttä aikakautensa pietistisenä lukukulttuurina ja vertaamalla sitä Pohjolan sisarilmiöihin, Norjan haugelaisuuteen sekä Norrlannin uuslukijaisuuteen (nyläsriet). Tutkimus luo kriittisen katseen aiempiin herännäisyyden historian tulkintoihin sekä tuottaa uutta tietoa herännäisyyden synnystä, kansan kirjallistumisesta ja näiden ilmiöiden välisestä vuorovaikutusta.
Arviot
Tuotearvioita ei vielä ole.