Jäterikollisuus Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Tuotetiedot

Tutkimuksessa raportoidaan jäterikollisuutta ja sen torjuntaa ja valvontaa käsitelleen Delfoi-tutkimuksen tulokset. Tutkimus toteutettiin Poliisiammattikorkeakoulussavuosina 2014-2015 Poliisihallituksen ja sisäministeriön rahoituksella. Tutkimuksessa analysoitiin laittomien jätevirtojen ja niiden torjunnan ja valvonnan nykytilaa ja tulevaisuuden kehityssuuntia. Laittomilla jätevirroilla viitattiin sekä laittomaan jätteiden kuljettamiseen, käsittelyyn, sijoittamiseen ja hyödyntämiseen. Jäterikollisuudella tarkoitettiin laajasti jätealaan liittyvää laitonta toimintaa riippumatta siitä onko toiminta johtanut tai onko ollut vaarana, että toiminta johtaa ympäristön pilaamiseen. Tutkimuksen lähtökohtana oli jätealan laittoman toiminnan liittyminen osittain harmaaseen talouteen. Tutkimuksessa vastattiin kolmeen tutkimuskysymykseen: millainen on jäterikollisuuden torjunnan ja valvonnan nykytila; millaisia ovat jäterikollisuuden torjunnan ja valvonnan kehityssuunnat; ja millaisia ovat jäterikollisuuden eri muodot nyt ja tulevaisuudessa? Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnettiin rutiiniaktiviteettiteoriaa. Tarkastelunäkökulmaksi valittiin rutiiniaktiviteettiteorian kolmas tekijä,rikoskohteen suojelu. Suojelulla tarkoitettiin niitä tekijöitä, joiden avulla rikoksen houkuttelevuutta ja mahdollisuuksia rikoksen toteuttamiseen voidaan pienentää. Delfoi-tutkimusta varten koottiin asiantuntijapaneeli, jolle lähetettiin tutkimuksen aikana kolme sähköistä kyselyä. Ensimmäisellä kierroksella marraskuussa 2014 kyselylomake lähetettiin 74 asiantuntijalle, joista kyselyyn vastasi 67 henkilöä. Toisella kierroksella huhtikuussa 2015 kyselylomake lähettiin ensimmäisen kierroksen kyselyyn vastanneille 67 asiantuntijalle. Toisen kierroksen kyselyyn vastasi näistä asiantuntijoista 55. Kolmannella kierroksella syyskuussa 2015 kyselylomake lähetettiin näille toiseen kierrokseen vastanneille 55 asiantuntijalle, joista kyselyyn vastasi 44. Näin ollen vastausprosentti oli ensimmäisellä kierroksella 91, toisella 82 ja kolmannella kierroksella 80. Kyselykierroksilla saavutetut vastausprosentit ovat Delfoi-tutkimukselle poikkeuksellisen korkeat. Tutkimuksen keskeinen havainto oli tarve kehittää viranomaisyhteistyötä edelleen sekä valtakunnallisella että alueellisella tasolla. Jäterikollisuus näyttäytyi aineistossa moniulotteisena ilmiönä, jonka ennaltaehkäiseminen vaatii usean eri viranomaisen panostusta. Torjunnan ja valvonnan näkökulmasta haasteena on laittoman toiminnan keskittyminen alueille, joilla torjunta- ja valvontatoimet ovat resursseista tai muista syistä johtuen matalammalla tasolla. Lisäksi piiloon jäävän ympäristörikollisuuden määrän arvioitiin olevan huomattava. Asiantuntijat pitivät myös laittoman ja laillisen toiminnan välistä rajanvetoa merkittävänä haasteena torjunnalle ja valvonnalle. Yhdeksi ongelmaksi koettiin myös jätteen määritteleminen. Yksittäisistä aloista suurinta huolta aiheuttavat tutkimuksen havaintojen perusteella laiton jätteiden dumppaus ja purkujätteisiin liittyvä laiton toiminta. Lisäksi vaarallisten aineiden laiton kerääminen, kuljettaminen ja käsittely arvioitiin yhdeksi keskeiseksi torjunnan ja valvonnan painopisteeksi. Jäterikollisuuteen liittyvinä uhkakuvina tunnistettiin muun muassa rajat ylittävä rikollisuus ja laittomien toimijoiden ammattimainen verkostoituminen. Euroopan unionin sisältä tulevien laittomien toimijoiden nähtiin olevan ongelma jätealalla jo nykyään. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan on myös todennäköistä, että ulkomaalaisten laittomien toimijoiden kiinnostus ja toiminta jätteiden keräämisessä, kuljettamisessa ja käsittelyssä kasvaa Suomessa tulevaisuudessa. Myös laittoman työvoiman käyttö jätealalla nähtiin verrattain merkittävänä ongelmana. Ulkomaalaisen työvoiman käytön nähtiin lisäävän myös harmaata taloutta jätealalla tulevaisuudessa. Harmaata taloutta arvioitiin olevan verrattain eniten romukauppaan, jätteiden dumppaukseen ja romuautoihin liittyvässä toiminnassa. Yhtenä keskeisenä havaintona olivat tiedonvaihdon ja -kulun haasteet toimijoiden välillä. Samalla tiedonvaihto ja -kulku arvioitiin yhdeksi jäterikollisuuden torjunnan, valvonnan ja paljastamisen keskeiseksi tekijäksi. Erityisiksi ongelmiksi tiedonvaihdossa ja -kulussa nimettiin resurssien niukkuuden ohella epätietoisuus eri viranomaisten toimenkuvista ja yhteistyöverkostojen kehittymättömyys. Tiedontarve sekä ilmiöstä yleensä, eri viranomaisten torjunta- ja valvontatoimista että lainsäädännöstä läpäisee tutkimuksen kaikki keskeiset havainnot. Vuoropuhelu sekä viranomaisten että julkisen ja yksityisen sektorin välillä koettiin tärkeänä. Asiantuntijoiden kommenteista kaikilla tämän tutkimuksen kyselykierroksilla välittyy huoli ympäristörikollisuuden torjunnan ja valvonnan ajautumisesta aiempaa selvemmin taka-alalle mikäli viranomaisresursseja edelleen leikataan.