Tuotetiedot
Työikäisen potilaan sairastuminen aivohalvaukseen vaikuttaa myös hänen ympärillään elävien muiden ihmisten elämään tuoden mukanaan suuria muutoksia normaaliin elämänkulkuun. Tilanne aiheuttaa potilaan perheelle monia tunteita; ahdistusta, turvattomuutta ja elämänhallinnan menetyksen tunnetta. Aivohalvauksesta toipuminen saattaa kestää pitkään ja pysyvien vammojen jääminen potilaalle on mahdollista. Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää substantiivinen teoria työikäisen aivohalvauspotilaan perheenjäsenen emotionaalisesta tuesta sairastumisen akuutissa vaiheessa. Tavoitteena on, että tulosten perusteella voidaan kehittää hoitajien antaman emotionaalisen tuen laatua ja tuoda esiin kuinka tärkeää emotionaalisen tuen saaminen on perheenjäsenelle osana potilaan hoitamista. Tutkimusmenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä glaserilaisiin lähtökohtiin pohjautuvaa grounded theory -menetelmää. Aineisto koostui perheenjäsenten (n=17) avoimista yksilöhaastatteluista ja hoitajien (n=12) pari- ja ryhmähaastatteluista. Tiedonantajat kertoivat kokemuksiaan perheenjäsenten emotionaalisesta tukemisesta potilaan hoidon akuutissa vaiheessa. Haastattelujen jälkeen tehdyt kenttämuistiinpanot ja tutkimusprosessin aikaiset muistiinpanot kuuluivat myös tutkimusaineistoon. Aineisto kerättiin vuosien 2012-2013 aikana ja analysoitiin avoimella, selektiivisellä sekä teoreettisella koodauksella jatkuvan vertailun metodia käyttäen. Tuloksena syntyi substantiivinen teoria huolehtiva kanssakäyminen. Hoitava huolenpito on muodostuneen teorian ydinkategoria ja on samalla substantiivisen teorian vuorovaikutuksellinen prosessi. Se sitoo käsitteet yhteen selittäen perheenjäsenten ja hoitajien kokemuksia emotionaalisesta tuesta. Teoria etenee tapahtumasta toiseen ja sisältää perheenjäsenen emotionaalisen tuen saamisen ja puuttumisen. Teorian lähtökohtana on emotionaalisen tuen tarvetta synnyttävät tekijät, joka kuvaa niitä asioita, joita potilaan äkillinen sairastuminen aivohalvaukseen sai aikaan perheenjäsenen elämässä. Teoriaan sisältyvät muut käsitteet ovat perheenjäsenen ja hoitajan läheinen vuorovaikutussuhde, perheenjäsenen paremman tulevaisuuden rakentuminen sekä perheenjäsenen ja hoitajan etäinen vuorovaikutussuhde, perheenjäsenen epävarmuudessa eläminen ja perheenjäsenen pettymyksen valtaan joutuminen. Perheenjäsenen ja hoitajan läheinen vuorovaikutussuhde kuvastaa, kuinka hoitaja havaitsee perheenjäsenen tuen tarpeen. Hoitava huolenpito on hoitajan kokonaisvaltaista huolenpidon tarjoamista ja perheenjäsenen kokemus hoitajan antamasta hoivasta. Perheenjäsen paremman tulevaisuuden rakentuminen mahdollistuu kun hänen saamansa emotionaalinen tuki tuottaa hänen tulevaisuuttaan tukevia tekijöitä. Perheenjäsenen ja hoitajan etäinen vuorovaikutussuhde kuvaa molempien kokemuksia heidän etäisestä vuorovaikutuksestaan ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Perheenjäsenen epävarmuudessa eläminen kuvaa hänen hiljaista tuen odotustaan hoitajan antamasta hoivasta ja selventävän keskustelun tarpeesta. Negatiiviset tunteet aiheutuvat epäluottamuksen tuntemisesta potilaan hoitoa kohtaan, pelon tuntemisesta ja kielteisten asioiden havaitsemisesta potilaan hoidossa. Perheenjäsenen pettymyksen valtaan joutuminen kuvaa hänen emotionaalisen tuen puutteen aiheuttamia seurauksia ja hänen epätoivoaan. Tämän tutkimuksen tuloksena syntyneen substantiivisen teorian pohjalta voidaan todeta, että perheenjäsenen emotionaalisen tuen saamisen kannalta on oleellinen oikea-aikaisuus, tilannesidonnaisuus ja syklisyys. Emotionaalisen tuen saamisen oikea-aikaisuudessa on tärkeää perheenjäsenen tuen tarpeen havaitseminen ja siihen vastaaminen juuri oikealla hetkellä. Tässä hoitajaa auttaa kyky asettua toisen asemaan, samaistuminen perheenjäsenen tilanteeseen sekä tämän lähettämän ”signaalin” havaitseminen. Emotionaalisen tuen tilannesidonnaisuus tarkoittaa muun muassa sitä, että perheenjäsenen tunteet saattavat jäädä hoitajalta huomaamatta, jos hän pitää ne sisällään. Omista tunteista puhuminen saattaa olla vaikeaa perheenjäsenelle eikä hänellä ole voimia niiden käsittelyyn. Lisäksi valmius tarjotun tuen vastaanottamiseen voi vaihdella. Potilaan sairauden vaikeusasteella on merkityksensä perheenjäsenen tuen tarpeelle. Tuen saamisen syklisyydestä kertoo se kuinka potilaan tilanteessa tapahtuvat muutokset ovat yhteydessä perheenjäsenen tuen tarpeelle. Potilaan voinnin ollessa parempi, perheenjäsenen emotionaalisen tuen tarve voi olla vähäisempi. Perheenjäsenen ja hoitajan vuorovaikutussuhteen laadulla on merkitystä heidän keskinäiseen kanssakäymiseensä, sen alkamiseen ja jatkumiseen. Potilaan sairastuessa aivohalvaukseen perheenjäsen on tärkeässä asemassa potilaan hoitokokonaisuudessa. Emotionaalinen tuki auttaa jatkamaan elämässä eteenpäin sekä samanaikaisesti antamaan tukea potilaalle. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että työikäisen aivohalvauspotilaan perheenjäsenen emotionaalisen tuen tarve on ilmeinen ja sitä kaivataan hoitajalta jo akuutissa vaiheessa, kun potilas on sairastunut. On kuitenkin mahdollista, että kaikki perheenjäsenet eivät kaipaa tai tunne tarvetta hoitajan antamalle tuelle. Emotionaalisen tuen antaminen on perheenjäsenelle tärkeää myös kiireen keskellä akuutissa vaiheessa. Tutkimukseen osallistujat toivat haastatteluissa esille myös sen, että emotionaalisen tuen saamisella on merkittävä ja mieleenpainuva vaikutus heidän elämäänsä.
Arviot
Tuotearvioita ei vielä ole.