Tuotetiedot
Tutkimukseni tarkoituksena oli kuvata lääkintälottien kokemuksia koulutuksesta ja hoitotyöstä Suomen sotien aikana vuosina 1939-1945. Tavoitteenani oli tuottaa uutta tietoa vapaaehtoisuuteen perustuvasta sota-ajan sairaanhoidon historiasta poikkitieteellisin menetelmin.
Tutkimukseni on hoitotieteellinen muistitietotutkimus, joka tarkoittaa muistitietotutkimuksen viitekehyksen yhdistämistä hoitotieteen tutkimusmetodiin. Muistitietotutkimus on tutkimuksessani sekä aineisto että metodi, mutta muodostaa myös tutkimukseni genren. Tutkimukseni pääaineisto muodostui 16 lääkintälotan teemahaastatteluista. Muita aineistoja olivat lääkintälottien oppikirjat, Lotta Svärd -lehdet, lääkintälottien päiväkirjat, valokuvat ja muu Lottamuseosta löytynyt lääkintälotista kertova materiaali. Analyysimenetelmiä olivat temaattinen analyysi ja kertomuksen analyysi. Päähuomio on lääkintälottien subjektiivisissa ja kollektiivisissa muistoissa ja kokemuksissa.
Analysoinnin tuloksena kaikkia teemoja yhdistäväksi teemaksi muodostui hoitamisen halu ja velvollisuuden tunto. Pääteemoiksi muodostuivat 1) lääkintälotaksi kutsumuksesta ja kutsusta, 2) lääkintälottien koulutus ja kasvatustyö, 3) lääkintälottien valmiudet sota-ajan sairaanhoitotehtävissä, 4) lääkintälottien sairaanhoitotyön osa-alueet ja eri roolit potilastyössä sekä 5) työympäristön ja työyhteisön merkitys sairaanhoitotyössä. Lääkintälottien kertomuksissa kokemukset muodostuivat eri aistien kautta, fyysisinä toimintoina ja oman henkisen tunnetilan kautta.
Kokemuskertomuksia ilmeni eniten niissä muistoissa, jotka liittyivät ensimmäisiin sairaanhoidon kokemuksiin tai potilaskontakteihin, vaativiin sairaanhoidollisiin tapahtumiin ja työympäristön uhkatilanteisiin. Kuvaavalla tasolla pysyivät muistot lääkintälottien koulutuksista ja työympäristöstä.
Tutkimukseni osoittaa, että lääkintälotat tekivät perushoidon lisäksi myös vaativia sairaanhoidollisia toimenpiteitä. Potilaina oli haavoittuneiden lisäksi somaattisesti sairastuneita, mieleltään sairastuneita, päihdeongelmaisia sekä kuolevia ja kuolleita. Muita hoidettavia ja huollettavia olivat siviilit, evakuoidut, pakkotyöleiriläiset, vihollispotilaat ja lapset. Traumaattisia hoito- ja työkokemuksia oli kaikissa komennuspaikoissa. Pelkästään rintamaolosuhteet eivät luoneet traumaattisia kokemuksia, sillä pahoin haavoittuneita tai sairastuneita oli myös sotasairaaloissa. Kokemukset olivat yhteydessä lääkintälottien saaman koulutuksen pituuteen ja määrään, opetettuihin asioihin sekä aikaisempiin hoidollisiin kokemuksiin.
Jatkossa hoitotieteellistä muistitietotutkimusta tulee tehdä useista eri aiheista ja näkökulmista. Eletty ja koettu tapahtuma tai asia vaikuttaa ihmiseen koko hänen elämänsä ajan. Eletty menneisyys vaikuttaa siihen, millaisia potilaita meillä on asiakkaina hoitotyössä. Nämä asiat vaikuttavat ehkä hoitosuhteeseen, hoitoon sitoutumiseen tai itsehoitoon. Hoitotyössä elämme jatkuvaa muutoksen ja kehittämisen aikaa, joka vaatii hoitajilta muutosvalmiutta. Miten hoitotyötä voi kehittää ilman tietämystä siitä, mistä kehittämisen olisi lähdettävä? Hoitotieteellistä historiantutkimusta tulisi tehdä mikro- ja makrotasoilla sekä muistotietotutkimuksen näkökulmasta
Arviot
Tuotearvioita ei vielä ole.