Henki ja sivistys : paikallisuuden näkökulma J.V. Snellmanin ajattelussa Saima-lehden 1844-1846 Kuopiota käsittelevän aineiston

Tuotetiedot

Suomalaisen yhteiskunnan keskeistä vaikuttajaa Johan Vilhelm Snellmania (1806–1881) on pidetty henkilönä, jonka kohdalla filosofia ja käytännön yhteiskunnallinen toiminta liittyivät luontevasti ja kiinteästi toisiinsa. Aiemmin ei ole kuitenkaan tarkoin tutkittu, miten tuo teorian ja käytännön välinen yhteys rakentui. Snellmanin tekstien kanssa pitkään työskennellyt yhteiskuntatieteiden lisensiaatti, kirjailija Eero Ojanen käsittelee väitöstutkimuksessaan Snellmanin Kuopiossa 1844–1846 julkaisemaa Saima-lehteä ja sen paikallista, Kuopiota koskevaa aineistoa. Ojasen mukaan paikallinen näkökulma antoi oman lisänsä siihen tapaan, jolla Snellman siirtyi akateemisesta filosofiasta yhteiskunnallisen vaikuttajan rooliin 1840-luvulla. Paikallistekstit erottuvat myönteisinä kriittisestä lehdestä Valtakunnallinen Saima-lehti on Suomen historian tunnetuimpia sanomalehtiä, sillä juuri sen kautta Snellman aloitti yhteiskunnallisen julistuksensa ja loi osaltaan pohjaa koko suomalaisuusliikkeen nousulle. Saima keskittyi yhteiskunnallisen keskustelun herättämiseen ja omana aikanaan uudentyyppisen lehdistön synnyttämiseen. Kirjoitukset olivat pääosin hyvin poleemisia, kärjistäviä ja ravistelevia. Snellmanin Saimassa julkaisemat lyhyet, Kuopiota koskevat paikalliskirjoitukset ovat kuitenkin jääneet vähemmälle huomiolle lehden johtavien kirjoitusten rinnalla. Snellmanin Kuopio-teksteistä välittyy monipuolinen ja eloisa kuva suomalaisen pikkukaupungin elämästä 1800-luvun puolivälissä. Snellman näki oman aikansa Kuopion dynaamisena paikkana, jota leimasi sivistyselämän ja talouden toisiaan tukeva, samansuuntainen kehittyminen. Ojanen esittää tutkimuksessaan, että Kuopio oli tavallaan se positiivinen vaihtoehto, joka kritiikkiä korostaneessa lehdessä muuten jäi vähemmälle. Kuopiota käsittelevät paikallistekstit käyvät yksiin Snellmanin yleisen yhteiskunnallisen näkemyksen kanssa ja konkretisoivat sitä. Samalla Snellman toi esiin niitä suuria ongelmia, joiden kanssa tuolloinen yhteiskunta painiskeli. Saima-lehden aikakausi osui juuri suomalaisen yhteiskunnan suuren murroksen ja modernisaation kynnykselle. Snellmanin sivistysnäkemys edelleen ajankohtainen Ojasen tutkimus osoittaa myös, että sanomalehtityö ja käytännön yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei ollut Snellmanille hätävara, johon hän turvautui yliopistollisen uran kariuduttua, vaan päinvastoin yhteiskunnallinen vaikuttaminen oli koko ajan Snellmanin ensisijainen tavoite. Oman lehden julkaiseminen oli hänelle tässä tärkeä vaihe, ja Ojanen pitää Saima-lehteä Snellmanin pääteoksena. Snellmanin näkemys sivistyksestä suomalaisen yhteiskunnan keskeisenä voimavarana on vaikuttanut merkittävästi Suomen historialliseen menestystarinaan, ja se on ajankohtainen edelleen. Snellmanin ajattelun mukaan sivistys ja talous tukevat toisiaan, eikä sivistystä voi mitata yksin talouden mittareilla. Päinvastoin talous edellyttää vahvaa sivistystä, ja siten nämä kaksi asiaa omilla ehdoillaan tukevat toisiaan. Vastauksen siihen, miten filosofi-Snellman kykeni niin vaikuttavaan ja konkreettiseen yhteiskunnalliseen toimintaan, Ojanen löytää hänen idealismistaan. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Eero Ojasen sosiaalipedagogiikan alaan kuuluva väitöskirja Henki ja sivistys. Paikallisuuden näkökulma J.V. Snellmanin ajattelussa Saima-lehden 1844–1846 Kuopiota käsittelevän aineiston valossa tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Raimo Savolainen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Juha Hämäläinen Itä-Suomen yliopistosta. Eero Ojanen on syntynyt vuonna 1954, tullut ylioppilaaksi Korpilahden yhteiskoulusta 1973 sekä valmistunut yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi Jyväskylän yliopistosta 1979, toimittajaksi Sanoma Osakeyhtiön toimittajakoulusta 1983 ja yhteiskuntatieteiden lisensiaatiksi Jyväskylän yliopistosta 1992.