Tuotetiedot
Astma on lasten yleisin krooninen sairaus. Perinteisesti kohonneeseen astmariskiin on yhdistetty joko lapsen oma allergiataipumus tai vanhempien astma ja allergiat. On kuitenkin suuri joukko lapsiastmaatikkoja, joilla astma puhkeaa ilman näitä altisteita ja useista aiemmista tutkimuksista huolimatta onkin edelleen epäselvää, mitkä kaikki tekijät vaikuttavat kohonneeseen astmaherkkyyteen. Bronkioliitti, pienten hengitysteiden tulehdus, on imeväisikäisten yleisin sairaalahoidon syy. Bronkioliitin sairastaneista lapsista jopa puolella on todettu astmaa seurantatutkimuksissa. Respiratory syncytial virus (RSV) on yleisin bronkioliitin aiheuttaja, mutta viime vuosina on opittu tuntemaan myös joukko muita oleellisia bronkioliitin aiheuttajaviruksia. Hengitystietulehduksen aiheuttajavirukset sekä mutaatiot synnynnäiseen puolustukseen vaikuttavissa geeneissä ovat mahdollisia ennustavia tekijöitä kohonneelle astmariskille myöhemmässä lapsuudessa bronkioliitin jälkeen. Tutkimus tehtiin Tampereen yliopistossa, lastentautien yksikössä. Tutkimukseen otettiin 187 alle puolivuotiasta lasta, jotka olivat sairaalahoidossa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa bronkioliitin johdosta. Esikouluiän kontrollikäynneillä kerättiin kattavat tiedot mm astmaoireista, allergioista ja yksilöllisistä geenitiedoista kerättiin yhteensä 166 lapsesta. Tuloksemme osoittavat, että bronkioliitin sairastaneilla lapsilla oli n. 1.5-kertainen astmariski esikouluiässä. Erityisessä astmariskissä olivat lapset, joilla bronkioliitin aiheuttajana oli jokin muu virus kuin RSV, sillä heillä astmariski oli kolminkertaisesti suurempi. Muun viruksen kuin RSV:n sairastaneet lapset ovat todennäköisesti jo syntyään herkempiä sairastumaan bronkioliitille ja varhaisvaiheen infektio puolestaan entisestään lisää astman kehittymisen todennäköisyyttä. Muina esikouluiän astmariskiin vaikuttavina tekijöinä ilmeni imeväisiän atooppinen ihottuma ja äidin astmadiagnoosi, jotka lisäsivät astmariskiä n. kolminkertaiseksi.
Arviot
Tuotearvioita ei vielä ole.