Arvottomuudesta osallisuuteen : opiskelijoiden käsitykset ohjaavan koulutuksen laadusta työllistymiseen tähtäävien palvelumallie

Tuotetiedot

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata opiskelijoiden laatukäsityksiä ohjaavassa koulutuksessa ja etsiä koulutuksen kehittämisalueita. Ohjaava koulutus on työvoimakoulutuksena toteutettua, työllistymiseen tähtäävää koulutusta työttömille tai työttömyysuhan alla oleville, jotka tarvitsevat tukea ja ohjausta oman ammatillisen suunnitelmansa edistämisessä ja työllistymisessä. Sen tavoitteena on auttaa työttömiä löytämään paikkansa työelämässä. Viitekehyksenä oli koulutuksen laatu. Käsitys laadusta ymmärretään tässä tutkimuksessa transkendenttiseksi ja subjektiiviseksi ilmiöksi, jota ei voida täsmällisesti määritellä tai mitata, vaan se nähdään kokonaisvaltaiseksi ja yksilön käsityksiin liittyväksi. Sitä ei voida pelkistää ainoastaan objektiivisiksi laadun osatekijöiksi, vaan se pohjautuu yksilön subjektiivisiin kokemuksiin. Ohjaava koulutus on nähty tehottomaksi. Koulutuksen arvioinnissa seurataan ensisijaisesti työllistyneiden määrää ja asiakastyytyväisyyttä, vaikka tavoitteet liittyvät laajemmin osallistujan elämänhallinnan ja työelämävalmiuksien lisääntymiseen. Tarvitaan uusia tapoja ehkäistä työmarkkinoilta syrjäytymistä. Monilta eri tahoilta nousee tarve kehittää moniammatillista yhteistyötä työttömien auttamisessa. Tutkimuksen lähestymistapana on fenomenografia (kehittävä fenomenografia), jossa tutkimuskohteena ovat ihmisten erilaisia ilmiöitä koskevat käsitykset ja niihin liittyvät ajatteluprosessit, joiden avulla kohteesta luodaan merkityksiä. Kehittävässä fenomenografiassa tuloksilla ei ole vain itseisarvo vaan ne toimivat kehittämisen välineenä. Tutkimuskohdetta lähestyttiin kahden tutkimuskysymyksen kautta: millaisia ovat opiskelijoiden erilaiset tavat käsittää koulutuksen laatu ohjaavassa koulutuksessa, ja miten ohjaavaa koulutusta tulisi kehittää opiskelijan näkökulmasta vaikuttavammaksi? Tutkimusaineisto muodostui kahdesta eri aineistosta:19 opiskelijan puolistrukturoidusta haastattelusta ja työministeriön Internet-pohjaisen järjestelmän kahden vuoden oppilaspalautteista (OPAL). Tutkimus toi esiin erityisesti opiskelijoiden käsityksen koulutuksen laadun määrittelyssä. Lisäksi se antaa kehittämisehdotuksia työllistymiseen tähtäävien palvelumallien kehittämiseksi. Tulosten mukaan laatukäsitykset liittyivät kouluttajien asenteisiin, ryhmän keskinäiseen vuorovaikutukseen, kouluttajien ammattitaitoon ja asiantuntijuuteen, tavoitteiden toteutumiseen, toimivaan oppimisympäristöön sekä yksilölliseen ja kokonaisvaltaiseen ohjaukseen. Keskeisiä tekijöitä olivat hyvä ilmapiiri, opiskelijoiden kokema arvostus, yhteisöllisyys sekä muutos suhteessa lähtötilanteeseen. Opiskelijan kokeman arvottomuuden tilalle tuli yhteisöllisyyden mahdollistama osallisuuden kokemus. Kohtaaminen ja vuorovaikutus määrittelivät suurelta osin käsitystä laadusta. Laatukäsitykset kytkeytyivät näiden ilmiöiden ympärille. Keskeisinä kehittämisalueina näyttäytyivät henkilöstöresurssit, yksilöllisen ohjauksen kehittäminen, yleisten työelämävalmiuksien vahvistaminen, työelämäjaksojen hyödyntäminen porttina työelämään, ryhmäprosessin hyödyntäminen opiskelijan voimaannuttajana sekä moniammatillisen yhteistyön kehittäminen ohjaavan koulutuksen kontekstissa. Lisäksi arviointia tulisi kehittää tavoitelähtöisemmäksi. Syrjäytymisen ehkäisemiseen tarvitaan moniammatillista yhteistyötä liitettynä koulutuskontekstiin. Koulutuskonteksti mahdollistaa elämänhallinnan lisääntymisen ja toimijuuden vahvistumisen. Työelämäjaksot ovat merkittävä väylä työllistymiseen ja oman paikkansa löytämiseen yhteiskunnassa. Tutkimus toi esiin sen, että koulutuksen tuottajan arvoilla on vaikutusta opiskelijan tavoitteiden toteutumiseen. Kunnioittava suhtautuminen opiskelijoihin luo hyvää ilmapiiriä, joka mahdollistaa yhteisöllisyyden kokemisen ja rakentavan vuorovaikutuksen eri osapuolten välillä. Tästä seuraava voimaantuminen edistää muutosta ja mahdollistaa koulutuksen tavoitteiden toteutumisen.