Kansallinen Kirjakauppa

Suomen vanhin kirjakauppa - Vuodesta 1899

02 2831 000
Ostoskori

Mauno Koiviston syntymästä 100 vuotta! – Suora lähetys juhlaseminaarista – Linnankadulla kirjailijavieraana Tapio Bergholm

Kansallisen juoksupojasta presidentiksi

Mauno Koivisto toimi nuorena poikana Kansallisen Kirjakaupan juoksupoikana ja pääsi usein silloisen johtajan Yrjö Korten puolison aamupalapöytään syömään puuroa.

Vuosien saatossa Koivisto vieraili mielellään Kansallisessa Kirjakaupassa asiakkaana ja myöhemmin myös kirjailijavieraana.

Mauno Koivistoa muistellaan monin eri tilaisuuksin kuluvalla viikolla. Katso tapahtumat Turun kaupungin sivuilta. 
Kaupungin juhlaseminaarissa  perjantaina 24.11. klo 12.30–15.30. Seminaaria voi seurata suorana lähetyksenä täältä. Tervetulosanat lausuu kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mika Maaskola. Seminaarissa puhuvat myös professorit Timo Soikkanen ja Tapio Bergholm. 

Tapio Bergholm kirjailijavieraanamme Linnankadun liikkeessä perjantaina 24.11. klo 16.00

Tapio Bergholm

Professori Tapio Bergholm (s. 1958) on historiantutkija ja Itä-Suomen yliopiston dosentti. Hän on tutkinut pitkään kuljetusalaa, työmarkkinoita ja ammattiyhdistysliikettä. Bergholmilta ilmestyi vuonna 2020 teos Kiihkeä Koivisto, joka oli presidentti Mauno Koivistosta kertovan elämäkertasarjan ensimmäinen osa. Siinä Bergholm tarjosi tuoreen tulkinnan Koiviston nuoruudesta, sota-ajasta ja kasvun vuosista. Toinen osa Kova Koivisto ilmestyi syksyllä 2023. Se käsittelee vuosia 1960−1970, jolloin Koivisto toimi pankinjohtajana ja vuosikymmenen loppupuolella myös pääministerinä.

Kiihkeä Koivisto

Paikkaansa hakevan lahjakkuuden kiihkeä taival kohti huippua ​

Mauno Koivisto ajelehti nuorena miehenä työpaikasta toiseen.

Sota pakotti hänet ryhtymään perheensä vastuunkantajaksi. Rauhan tultua 21-vuotias veteraani suuntasi opintielle ja poliittiseen taisteluun kommunismia vastaan SDP:n riveissä. ​

Menestyvä työläisopiskelija otti kantaa kulttuurin, tieteen ja sosialismin kiistakysymyksiin. Terävä kynäilijä iski äärivasemmiston lisäksi oikeistoa. Hän päätyi kansakunnan tietoisuuteen satamajätkänä, joka väitteli tohtoriksi. ​

Onnekkaasti Koivisto nousi Helsingin Työväen Säästöpankin johtajaksi ja SDP:n suunnannäyttäjäksi. Vankka tutkimus tarjoaa uutta tietoa ja tulkintaa Koiviston kasvun vuosista.

Kova Koivisto

Nuoren Mauno Koiviston hurman vuodet.

Mauno Koivisto iski itsensä suomalaisten tietoisuuteen 1960-luvulla – pysyvästi. Hän oli omapäinen vallankäyttäjä, joka eteni kuin salama.

Aloitteellinen työväenpankin johtaja vaikutti 1960-luvun alussa lähiörakentamiseen. Suorapuheisena valtiovarainministerinä Koivisto kohosi Rafael Paasion hallituksen (1966–1968) vaikutusvaltaisimmaksi jäseneksi. Heti seuraavaksi Koivisto valittiin tasavallan presidentti Urho Kekkosen tuella Suomen Pankin pääjohtajaksi ja yllättäen pääministeriksi.

Koiviston karisma vahvistui vallasta. Pääministerinä (1968–1970) hän hurmasi ja keräsi mainetta jopa ulkomailla.

Kirja tarjoaa tuoreen tulkinnan Koivisto-ilmiöstä.

Meijä Manu -juhlalehti julkaistaan Turun päivänä 

Suomen Turku -lehden erikoisnumero kertoo turkulaislähtöisen presidentin Mauno Koiviston suhteesta Turkuun ja turkulaisuuteen. Lehteä jaetaan maksuttomasti kaupunkilaisille Turun päivänä. 

Suomen Turku -lehden Meijä Manu -erikoisnumero julkaistaan Turun päivänä 17. syyskuuta. Lehden sivuilla pääsee lukemaan tarinoita Mauno Koiviston (1923–2017) Turun vuosista ja hänen suhteestaan turkulaisuuteen.  

Manu-juhlavuoden kunniaksi tehdyn lehden on toteuttanut Turkuseura yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Se on jaossa kaupunkilaisille maksuttomasti Turun päivänä 17. syyskuuta Turkuseuran Föripuodissa Vanhalla Suurtorilla, Turun kaupungintalolla, Linnankadun Kansallisessa kirjakaupassa ja pääkirjastossa. Turkuseuran verkkosivuilla on tarjolla lehden digiversio. 

Turkuseura keräsi keväällä osana Koiviston 100-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa turkulaisten muistoja edesmenneestä presidentistä. Jutut on kirjoitettu muistojen pohjalta. 

– Lehden sisältö on ainutlaatuista luettavaa. Jutut kertovat henkilökohtaisista kohtaamisista Koiviston kanssa sekä Manun omalaatuisista fundeerauksista, sanoo Turkuseuran toiminnanjohtaja Kati Leskinen. 

Satamajätkästä presidentiksi  

Yksi erityisen mielenkiintoinen luku Koiviston elämässä on Turun satama. Lehdessä kartoitetaan tarkemmin Koiviston satamatöitä ja syitä, minkä takia Koivisto valitsi Turun sataman tutkimuskohteekseen Turun yliopistolla. Satamassa Manusta kuoriutui myös voimakassanainen lakkopuhuja. 

– Satamaa käsittelevällä väitöstyöllään Koivisto nousi valtakunnalliseen maineeseen ja kohti tulevia haasteellisia virkatehtäviä, jotka johtivat lopulta presidenttiyteen, sanoo Turkuseuran Manu-projektityöntekijä Aleksi Kauppinen. 

Fundeeraaja vailla vertaa 

Lehdestä voi lukea lukemattomia tarinoita Koiviston fundeerauksista. Presidentti oli pohdiskelija, jonka ajattelussa kulkivat rinta rinnan abstrakti filosofointi ja käytännönläheisyys. 

Koiviston ääneen pohdiskelusta saivat aikanaan osansa lukuisat Koiviston läheiset, joista lehdessä esiintyvät muun muassa hänen valitsijamiehenään toiminut perheystävä Mikko Rönnholm, useita sukulaisia sekä arkkitehti Benito Casagrande. 

Erityisen koskettavia muistoja kertovat Koiviston tytär Assi Koivisto-Allonen sekä siskontytär Marianne Sillgren-Nykänen. Molemmilta on lehdessä pitkät haastattelut. 

– Koiviston elämä on tarina sitkeydestä, periksiantamattomuudesta, armosta ja viisaudesta, joka koskettaa yli sukupolvien ja puoluerajojen, sanoo Turkuseuran toiminnanjohtaja Kati Leskinen. 

Turkulaisten oma lehti 

Suomen Turku -lehti on Turkuseuran julkaisema turkulaisuuden pää-äänenkannattaja. Lehti kertoo kiinnostavimmat tarinat Turusta ja turkulaisista. 

Julkaisu sisältää aina myös ruotsinkielisiä juttuja, koska Turkuseura on kaksikielinen yhdistys. Myös useat Meijä Manu -juhlanumeron jutut on käännetty ruotsiksi.