Kansallinen Kirjakauppa 125 vuotta kirjallisuuden levittäjänä
125 vuotta samassa talossa ja samannimisenä toiminut Turun Kansallinen Kirjakauppa on ainutlaatuisista perinteistään huolimatta pysytellyt ajan tasalla vuosisadan murroksissa. Liikkeeseen otettiin kirjojen ja paperipuolen tuotteiden rinnalle jo varhain atk-alan laitteita ja tarvikkeita. Toimistotukkua on laajennettu. Verkkokauppa aloitettiin ensimmäisten joukossa yhtenä suomalaisista uranuurtajista vuonna 1996. Kansallisen perinteisiin kuuluu ystävällisen ja asiantuntevan palvelun arvostaminen. Sadat kanta-asiakkaat tunnetaan liikkeessä.
Kun kirjakauppa avasi ovensa Linnankatu 16:ssa kesäkuun ensimmäisenä 1899, yhtiön palveluksessa oli johtaja ja kaksi apulaista. Toinen heistä oli tuolloin 14-vuotias Yrjö Korte. Hän kohosi heti täysi-ikäiseksi tultuaan liikkeen johtajaksi. Kauppaneuvos Yrjö Korten ura yhtiön palveluksessa harjoittelijasta hallituksen puheenjohtajaksi kesti ennätykselliset 80 vuotta vuosina 1899-1979.
Kansallisuusaate innosti
Turun Kansallinen Kirjakauppa perustettiin vuosisadan vaihteen kansallisen innostuksen vallassa. Perustavan kokouksen pöytäkirjassa todettiin toivotun, “että paikkakunnallamme saataisiin toimeen kansallinen kirjakauppayhtiö, etupäässä kirjallisuuden levittämiseksi kansan syviin riveihin”.
Aloitteentekijänä mainitaan kuritushuoneen palveluksessa ollut kansakoulunopettaja Juho Nikko. Hanke sai laajaa vastakaikua virkamiesten, opettajien ja maanviljelijöiden taholta. Muutamassa kuukaudessa merkittiin kaikki 600 osaketta.
Senaatin vahvistamien osakeyhtiön sääntöjen mukaan liike aikoi harjoittaa kirja- ja koulutarpeiden kauppaa. Kirjakaupan avaamiseen oli sensuurin vallitessa saatava painoylihallituksen lupa. Tämä myönnettiin helmikuussa 1899. Elettiin poliittisesti tulenarkoja aikoja: juuri samassa kuussa annettiin helmikuun manifesti, joka uhkasi Suomen autonomista asemaa keisarillisen Venäjän yhteydessä.
Kärkitiloille kirjamyynnissä
Liikkeen kirjavalikoima laajeni, kun Suomen Kustannusyhdistys pienen viivytyksen jälkeen myönsi uudelle liikkeelle kirjakauppaoikeudet perustamisestaan seuraavana vuonna.
Turun Kansallinen Kirjakauppa kohosi jo ennen viime sotia Suomen suurimpien kirjakauppojen kärkiryhmään kirjamyynnin volyymilla mitattuna. Kansallisen täyttäessä 25 vuotta Otavan toimitusjohtaja Alvar Renqvist kirjoitti onnittelukirjeessään: “Jos tällaisia kirjakauppoja olisi joka paikassa Suomenmaata, olisi kirjallisuuden leviäminen vielä paljon suurempaa kuin se nyt on.”
Tavara- ja paperipulan vuosina 1940-luvulla suosikkikirjojen kysyntä ylitti tarjonnan. Jouluruuhkan aikana saattoi sattua, että ovet oli aina välillä pantava kiinni, kun kaikki asiakkaat eivät mahtuneet yhtä aikaa myymälän sisäpuolelle.
Paperiosastoa laajennettiin ensimmäisen kerran 1950-luvun lopulla. Kirjamarkkinoiden vapauttaminen ja määrähintajärjestelmästä luopuminen 1970-luvun alussa aiheuttivat suuret muutospaineet kirja-alalla. Turun Kansallinen toteutti merkittäviä uudistuksia ja onnistui pysymään valtakunnallisten kirjanmyyntitilastojen kärkitiloilla.
Kuparikolikot ja kultarahat
Liike oli alkuaikoina auki puoli kahdeksasta aamulla iltakahdeksaan. Näyteikkunoita oli aluksi vain kaksi. Kaluston valmisti tilaustyönä turkulainen puuseppä Nikolai Boman. Kirjat ja paperitavarat aseteltiin näytteille hyllyköihin, lasiovisiin kaappeihin ja myyntitiskin lasinalaisiin laatikoihin. Kassalaatikossa oli yksi osa kuparikolikoita, toinen hopearahoja, kolmas seteleitä ja neljäs kultarahoja varten.
Johtajan korkea kirjoituspulpetti sijaitsi alkuaikoina myymälän takana olevassa varastohuoneessa. Kirjeet ja laskut kirjoitettiin mustekynällä käsin, ja hyvä päässälaskutaito oli tarpeen. Kirjoitus- ja laskukoneita hankittiin vasta muutaman vuoden kuluttua liikkeen perustamisesta, mutta puhelin otettiin käyttöön alusta asti.
Opiskelijapolvet vaihtuvat
Kansanvalistushenki elähdytti liikkeen perustajia. Kansallinen Kirjakauppa hoiti heti alusta asti huolellisesti oppikirjojen ja koulutarvikkeiden toimituksia kansakouluille ja oppikoululaisille. Opetusvälinehinnastossa esiteltiin kivitauluja ja -kyniä kirjoitusharjoituksiin, värikkäitä seinätauluja ja maapalloja. Neljä kaunokirjoitusjärjestelmää kilpaili opettajien suosiosta.
Turusta oli vuosisadan aikana kehittynyt huomattava koulu- ja yliopistokaupunki. Korkeakoulut, useat ammatilliset oppilaitokset ja voimakkaasti laajentunut aikuiskoulutus tarvitsivat tasokkaita kirjakauppapalveluja. Monen turkulaisperheen nuoret ovat olleet Kansallisen opintotiliasiakkaita kolmessa neljässä polvessa.
Perheyhtiöksi
Yhtiöllä oli aluksi parisataa osakasta Turussa ja Varsinais-Suomen maaseudulla. Omistussuhteet ovat myöhemmin muuttuneet. Huomattavia omistajia ovat olleet Turun Suomalainen Yliopistoseura aina yliopiston valtiollistamiseen vuoteen 1974 asti ja WSOY 1950-luvun lopulta 1980-luvun puoleenväliin. Osake-enemmistö on vuosikymmenten kuluessa siirtynyt Korten suvun haltuun.
Ekonomi Eero Korte (1931-2017) oli yhtiön toimitusjohtajana vuodet 1961-1990. Nykyään yhtiön johdossa ovat hänen kolme tytärtään, jotka edustavat suvun kolmatta polvea: toimitusjohtajana Paula Palmroth, markkinointijohtajana Tuula Korte ja talousjohtajana Aila Korte.
Turkulaiset vaikuttajat
Alkuaikojen vaikuttajia kirjakauppayhtiön hallinnossa olivat Turun suomalaisen klassillisen lyseon rehtori Henrik Melander, kansakoulunopettaja Pekka Kärnä, hovineuvos Vihtori Nybergh ja kaupanhoitaja, myöhemmin kauppaneuvos J. G. Nordström. Viimeksi mainittu toimi kauan yhtiön johtokunnan puheenjohtajana ja seurasi aktiivisesti kirjakaupan kehitystä kuolemaansa asti 1950-luvulla.
Hallitukseen on kuulunut lukuisia muitakin Turun talous- ja kulttuurielämässä ansioituneita henkilöitä, kuten kouluneuvos Juhani Wuorela, kansleri Niilo Ikola, akateemikko Tauno Nurmela, varatuomari ja kauppatieteiden tohtori h.c. Antti Kataja.
Kolme liikettä, toimistotukku, verkkokauppa ja datamyynti
Pääliike, toimisto ja varasto ovat Turun Kauppahallia vastapäätä sijaitsevassa nelikerroksisessa toimitalossa. Toisessa kerroksessa sijaitsee taloushallinto ja toimistotukun myynti. Kansallinen osti talon kunnallisneuvos G. A. Petreliuksen perikunnalta vuonna 1912. Yhtiön nykyisistä kolmesta liikkeestä yksi sijaitsee Hämeenkatu 7:ssä. Se avattiin vuonna 1963. Kolmas liike avattiin Länsikeskuksessa vuonna 1989. Vuonna 1973 laajennettiin Linnankadun liike käsittämään koko katutason ja näin saatiin tilat paperi- ja toimistotarvike osastolle, jolloin yritysmyynti lähti nopeaan kasvuun. Länsikeskuksen liike muutti vuonna 2014 tien toiselle puolelle CM Länsikeskuksen kauppakäytävälle. Verkkokaupan kirjakauppa avasi ensimmäisten joukossa vuonna 1996. Nykyisin on käytössä verkkokaupan kolmas versio vuodelta 2021.
Vuodesta 1989 tietotekniikan yritysmyynti aloitettiin DataInfo –ketjuun kuuluvana yksityisenä yrityksenä. DataInfo ketjun perusti markkinointi- ja hankintaorganisaatio Osuuskunta Informaatiokirjakauppa (Info-kirjakaupat), jonka jäsenenä kirjakauppa oli vuosina 1978-2011. Tänä päivänä Kansallinen on ketjuuntumaton kirjakauppa. Vuonna 2011 Kansallinen Kirjakauppa rekisteröi aputoiminimen Turun DataTaito, jonka nimissä yrityksille suuntautuva tietotekniikan ja datapalveluiden myynti tapahtuu. DataTaito kuuluu valtakunnalliseen G30-ketjuun.
Vuonna 1887 valmistunutta arvotaloa on korjattu useaan otteeseen. Talon peruspaalutuksen vahvistaminen pohjaveden laskun aiheuttamien vaurioiden jäljiltä oli teknisesti vaativa, suorastaan jännittävä suururakka 1980-luvun alussa. Remontin yhteydessä kellarikerrokseen rakennettiin matalien varastojen tilalle tunnelmalliset ravintolatilat, jossa toimii tänä päivänä Turun Kellariravintola Oy.
Kirjakaupan 100-vuotisjuhlien lähestyessä oli aika uudistaa Linnankadun liike vuonna 1997 uuden konseptin mukaisesti, joka konsepti vietiin myöhemmin myös sivuliikkeisiin.
Messutoimintaa
Kirjakaupalla oli jo oma messukoju Samppalinnan mäellä ja jatkossa osastot Kupittaan urheiluhallissa vuosittaisissa Meri -kutsuu näyttelyissä ja KT (konttori- ja toimistotarvike) messuilla. Toiminta jatkui Artukaisiin rakennetussa messukeskuksessa, jossa lisänä tuli Turun kirjamessut vuodesta 1990 lähtien. Kirjakauppa on ollut mukana kaikissa 30:ssä messutapahtumassa.
Kirjailijavieraita ja Taiteiden yö
Kirjakauppa on järjestänyt kirjailijavierailuja ja muita esittelytilaisuuksia asiakkailleen ja on tärkeä osa aktiivista toimintaa. Yksi ahkerimmista vierailijoista on ollut suosittu Mauri Kunnas, jonka signeerausta kuvan kera jaksettiin vuosittain jonottaa. Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin vierailun aikana seinät tulivat vastaan, kun esittelyssä oli Kenraalin testamentti (1994). Presidentti Mauno Koiviston tuli mielellään muistelmillaan kirjakauppaan, olihan hän nuorena poikana toiminut kirjakaupan juoksupoikana.
Jo perinteeksi on muodostunut 1990-luvulla alkanut elokuinen Taiteiden yön -vietto. Kirjakaupassa on koko illan kirjailijavieraita ja liikkeen sisäpihalle avautuu “Takapihatapahtuma”, jossa mm. musiikkia ja muuta ohjelmaa. Tapahtuma on suosittu kohtaamispaikka.
Kirja-ala muutosten pyörteissä
Kansallinen Kirjakauppa on yli vuosisadan ollut perinteinen oppikirjakauppa ja panostanut siihen kaiken tarmonsa, kuten perustajatkin aikoinaan ajattelivat tehtävän. Vuodesta 2021 lähtien portaittain oppikirjamateriaalit ovat siirtyneet yhteiskunnan maksettaviksi, mikä on aiheuttanut ison loven kirjakaupan myyntiin ja asiakaskäynteihin. Oppimateriaalin myynninmenetystä on pystytty paikkaamaan uudistetulla palvelevalla verkkokaupalla, jossa on kirjojen lisäksi monipuolinen valikoima paperi- ja toimistotarvikkeita. Ääni- ja digikirjojen suosio on vienyt painetun kirjan myyntiä, mutta on tuonut myös samalla kirjoille uusia lukijoita. Kirjat ja tarinat, olivat ne sitten missä muodossa tahansa, tulevat tulevaisuudessakin säilymään.
Palveluhalua
Yhtiön henkilökuntaan kuuluu noin 16 työntekijää. Kymmenille opiskelijoille on vuosikymmenten varrella voitu tarjota työtä kausiapulaisina joulusesongin aikana ja lomakaudella. Useat heistä ovat innostuneet alasta ja kouluttautuneet Kansallisen palveluksessa ammattitaitoisiksi libristeiksi ja paperi-, toimisto- ja tietotekniikkapuolen myyjiksi. Yhtiö toimii luotettavana yhteistyökumppanina niin asiakkaisiin, kustantajiin, tavarantoimittajiin kuin muihinkin sidosryhmiin.
Kuvia
