Tuotetiedot
Väitöskirjassa tutkitaan perhepolitiikan vaikutusta perheiden lastenhoitovalintoihin ja lapsen syntymän vaikutusta sukupuolten välisiin palkkaeroihin. Väitöskirjan artikkelit hyödyntävät Tilastokeskuksen ja Kelan yksilötason rekisteriaineistoja. Kausaalivaikutuksia työmarkkinatulemiin tutkitaan ekonometrisillä menetelmillä. Ensimmäinen artikkeli tutkii perhepolitiikan dynaamisia ja heterogeenisia vaikutuksia äitien työhönpaluuseen lapsen syntymän jälkeen. Artikkelissa käytetty menetelmä yhdistää hazardimallissa ajasta riippuvia muuttujia sekä kotihoidon tuen tason vaihtelua. Tulokset osoittavat perhepolitiikan vaikuttavan perheiden valintoihin sekä dynaamisesti (korkeamman kotihoidon tuen vaikutus pienenee lapsen iän myötä) että heterogeenisesti (vaikutuksen suuruus vaihtelee äitien taustaominaisuuksien mukaan). Toisessa artikkelissa tarkastellaan lasten yksityisen hoidon tuen vaikutusta perheiden valintoihin, kun saatavilla on myös julkinen varhaiskasvatus. Artikkelissa hyödynnetään yksityisen hoidon tuen alueellista vaihtelua kausaalivaikutusten tunnistamisessa. Yksityisen hoidon tuki lisää yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden käyttöä, mutta tuella ei ole vaikutusta kotihoidon tuen käyttöön tai pienten lasten äitien työllisyyteen. Sen sijaan yksityiset palvelut syrjäyttävät julkisesti tuotettuja palveluja. Kolmas ja neljäs artikkeli käsittelevät sitä, kuinka lapsen syntymä vähentää äitien työtuloja (engl. child penalty). Kolmas artikkeli osoittaa, että keskimääräistä pidempi lastenhoitojakso pienentää äitien työtuloja. Työpaikkatasolla keskimääräistä lyhyempi hoitojakso johtaa kuitenkin suurempiin työtuloihin, mutta ero on suhteellisen pieni. Neljännessä artikkelissa käytetään uutta instrumenttimuuttujaa (ensimmäisen ovulaatiohoidon onnistuminen), jonka avulla tunnistetaan hedelmällisyyden kausaalivaikutus työtuloihin ja -tunteihin. Pienten lasten äidit menettävät työtuloja tehdessään lyhyempiä työpäiviä sekä vähemmän ylitöitä ja epäsäännöllisiä työtunteja.
Arviot
Tuotearvioita ei vielä ole.