Työmarkkinoiden Tivoli Finlandia

Tuotetiedot

Dosentti Markku Salomaa: Työmarkkinoiden Tivoli Finlandia. Kirja kuvaa ja selittää, miten työn muutos murtaa luutuneita työmarkkinoita, kun ammattiliitot eivät pysty vastaamaan tuotantotavan haasteisiin. Suomen työmarkkinat ovat jäykät, kun taas Viron työmarkkinat dynaamiset. Työ toimii parhaimmillaan yksilön itseluomisen välineenä, mutta työmarkkinoiden vanhan mallin anarkia kahlitsee uutta toimintatodellisuutta, kun avoimen sektorin laajentuminen supistaa suljetun sektorin normiston sovellutusalaa työmarkkinoilla. Uusi tuotantotapa edellyttää joustavia tuotantosuhteita, joita yhtäältä digitaalinen alustatalous nyt luo ja joissa on syntymässä uusia yhteisöllisiä työnteon malleja. Ilmiö on leviämässä palveluista ja kaupasta myös perinteisille tuotannollisille aloille, joiden tuotantotapaa ja tuotantosuhteita se murtaa. Ammattijärjestöille muutos näyttää olevan ylitsekäymätön ja siksi SAK:n ja STTK:n jäsenmäärät laskevat. Vain AKAVA kasvaa, kun älyammatit lisääntyvät. Työmarkkinat ovat anarkisessa tilassa, missä kaaos murtaa ammattijakoa, työnkuvia ja työelämän menettelytapoja niin, että työmarkkinoiden korporatiiviset rakenteet murtuvat, kun niiden funktio katoaa. PT, PTT, ETLA ja Työterveyslaitos tutkivat paikallista sopimista 22 yrityksessä, mutta yleissitovien työehtosopimusten puitteissa, joka voikin olla samalla ongelmien kuten jäykkyyden, pysähtyneisyyden ja taantumisen syy. Minimipalkkalaki poistaisi ongelmat ja loisi yhtenäisen ja joustavan pohjan uudelle tuotantotavalle. Uusi tuotantotapa putoaa samalla ammattiliittojen organisaatio- ja intressipiirien väliin, eikä Sanna Marinin punaviherviisikko ole saanut muutokseen otetta. Palkansaajien tutkimuslaitos ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos katsovat ilmiötä taustaorganisaatioittensa intressipiirin kautta eri näkökulmista. Valtion lainsäädäntötoimin vakiinnutettu työmarkkinamalli ja sen perustana oleva yleissitovuus ei huomioi nykypäivän epätyypillisiä työsuhteita eikä säätele tai ohjaa laajenevavan prekariaatin työehtoja, saati työnteon ongelmia kuten hoitoalan lakot 2022 osoittivat. Lakot ja erityisesti laittomat lakot ovat suomalainen ongelma. Työmarkkinoiden murrosta leimaa itseoppiva, verkostoitunut ja vuorovaikutteinen malli, ei-hierarkiset, dynaamiset työsuhteet sekä työn käsitteellinen ja sitoutumista edellyttävä sisältö. Tuotantosuhteet muuttuvat kevytyrittäjyydellä, osakkuuksilla, osa-aikaisuuksilla, määräaikaisuuksilla jne. Konstruktivistinen kehitys luo itse itselleen malleja, joiden ei tarvitse vakiintua järjestelmiksi, koska konstruktivistinen prosessi on itse itseään ohjaava ja korjaava. Tuotannollis-taloudellisena mallina se muuttaa muotoaan ja sisältöään koko ajan toimintaympäristön ja olosuhteiden muuttuessa. Sovellutuksia luodaan jo perinteiseen teollisuuteenkin. Tuottavuuden merkityksen hyväksyminen palkkaperusteena yleistyy. Suuri siirtymä jälkiteollisessa yhteiskunnassa tapahtuu, kun työmarkkinoiden murros sopeuttaa työsuhteet vastaamaan tuotantotapaa. Uusi työmarkkinamalli antaisi nykyistä paremmat edellytykset onnistua vuoden EU:n elvytys- ja kehitysohjelman hyödyntämisessä. Uusi malli antaisi mahdollisuudet onnistua varsinaista rahoitushyötyä (EU:n 3 Mrd €) enemmän ottamaan hyötyä yhteiskunnallisesti NextGeneration EU-ohjelmasta tutkimukseen, innovointiin ja digitalisaatioon. Kirja jatkaa siitä, mihin Jeremy Rifkin päätyi kirjassaan The End of Work. Technology, Jobs and Your Future. The Decline on the Global Labor Force and the Dawn of the Post-Market Era. Putnam Publishing Group, New York City 1995.