Tuotetiedot
Suomen kansantaloudella on takanaan monta laihaa vuotta. Orastavia nousun merkkejä on etsitty pienimmistäkin muutoksista talouden tunnuslukuja kuvaavista aikasarjoista. Vuoden 2008 lopulla alkaneet talouden vaikeudet ovat kuitenkin jatkuneet selvästi odotettua pidempään. Edellisestä suuremmasta talouden taantumasta, 1990-luvun lamasta, selvittiin suhteellisen nopeasti. Nyt tilanne näyttää toisenlaiselta. Talouden pitkään jatkunut heikko kehitys on aiheellisesti nostanut julkiseen keskusteluun kysymyksen Suomen talouden mahdollisista uusista kasvualoista. Maahamme tarvitaan kipeästi uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja. Tämä tarve kumpuaa niistä vaikeuksista joita taloutemme perinteinen veturi, teollisuus yleisesti ja teollisuuteemme kolmanneksi tukijalaksi 1990-luvulta alkaen kohonnut elektroniikkateollisuus erityisesti, ovat kohdanneet. Elinkeinorakenteessa on pidemmällä aikavälillä tapahtunut merkittäviä muutoksia. Teollisuustuotannon volyymin aina vuoteen 2008 jatkuneesta suotuisasta kehityksestä huolimatta, elinkeinorakenteemme on muuttunut varsin palveluvaltaiseksi. Valtaosa työvoimasta työskentelee palveluammateissa. Tämä muutos kertoo myös yhteiskuntamme laajemmasta rakennemuutoksesta, kaupungistumisesta. Taloustutkijat ovat jo pitkään nähneet kaupungit merkittävänä mahdollisuutena tuottavuuden kasvulle. Kyse on niin sanotuista agglomeraatioeduista. Yritystoiminnan keskittyminen voi tukea tuottavuuskehitystä, toisaalta sekä työ- ja välituotemarkkinoiden tehostuneen toiminnan että toisaalta ideoiden ja osaamisen tehokkaamman leviämisen kautta. Empiirisissä tutkimuksissa agglomeraatioetujen olemassaoloa ja luonnetta on pyritty kartoittamaan monin eri tavoin. Usein osaamisen ja innovaatioiden leviämistä on tutkittu kaupunkitasoisia ja yritystasoisia aineistoja käyttäen. Vähemmän tutkimusta on tehty siitä, millaisia osaamisen ja innovaatioiden leviämisen mekanismit mikrotasolla ovat. Yksi potentiaalinen välitysmekanismi liittyy työvoimavirtoihin yritysten välillä. Osaavien ihmisten työpaikan vaihdosten myötä siirtyy monenlaista tietoa ja osaamista yrityksestä toiseen. Tässä työssä tutkijat Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso analysoivat pääkaupunkiseudulta kerätyllä tutkimusaineistolla yritysten välisiä työvoimavirtoja. Miten yritysten toimiala, koko ja sijainti vaikuttavat työvoimavirtoihin? Vaikuttaako toimipaikkojen maantieteellinen läheisyys tai sijainti suurissa yrityskeskittymissä virtojen vahvuuteen? Mikä yhteys työvoimavirroilla on yritysten tuottavuuteen? Lahdelman ja Laakson tutkimuksessa on kyse aivan uudenlaisesta lähestymistavasta agglomeraatioetuihin. Tutkimus hyödyntää uudella ja innovatiivisella tavalla verkostotutkimuksen metodiikkaa. Uusien metodien luomien mahdollisuuksien hyödyntäminen on tietysti riippuvaista siitä, onko sopivia tutkimusaineistoja käytettävissä. Tilastolain vuonna 2013 tapahtunut muutos mahdollistaa kerättyjen tilastoaineistojen aiempaa paremman hyödyntämisen tutkimustarkoituksiin. Tämän tutkimuksen toteuttaminen ei olisi ollut mahdollista ilman Tilastokeskuksen yksilötasoista työssäkäyntitilastoa.
Arviot
Tuotearvioita ei vielä ole.