Hyötyä vai haittaa? : kolme näkökulmaa suomalaisten sairaanhoitopiirien sisäiseen valvontaan

Tuotetiedot

Erikoissairaanhoidon kulujen voimakas kasvu on todettu olevan yksi kuntien taloudenpidon suurimmista ongelmista (Kuosmanen et al. 2004, 7; Suomen Kuntaliitto 2014). Kustannusten nousu ei aina ole ollut suunniteltua, vaan sairaanhoitopiirien talousarviot ovat ylittyneet varsin usein (vrt. esim. Punnonen 2013, 1). Toisaalta lienee selvää, että sairaanhoitopiirit eivät ensisijaisesti tavoittele tietyn rahamäärän kuluttamista. Ne ennemminkin pyrkivät tarjoamaan asianmukaista hoitoa hyödyntäen tarkoituksenmukaisella tavalla käytettävissä olevia voimavaroja eli toimimaan mahdollisimman tuloksellisesti. Julkisen erikoissairaanhoidon luonteesta johtuen mahdollisimman tuloksellisen toiminnan varmistaminen on kuitenkin osoittautunut ongelmalliseksi. (Kaplan & Porter 2011). Tässä väitöskirjassa tutkitaan sisäistä valvontaa sairaanhoitopiirikontekstissa. Tutkimuksen läpikäyvänä teemana on sisäisen valvonnan tuottaman hyödyn ja haitan ajattelu. Sisäinen valvonta voidaan määritellä prosessiksi, jonka avulla pyritään varmistumaan organisaation tavoitteiden saavuttamisesta (Sisäiset tarkastajat ry 2012b). Laajasti käytössä olevan COSO:n (2013, 3) sisäisen valvonnan mallin mukaan sisäisen valvonnan järjestämiseen vaikuttavat ainakin organisaation rakenne, sen toiminta ja toimintaympäristö. Käytössä ei kuitenkaan ole tutkittua tietoa siitä, miten näiden tekijöiden tulisi vaikuttaa sisäiseen valvontaan yhteiskunnallisesti merkittävässä sairaanhoitopiirikontekstissa. Tutkimuksen kolme rinnakkaista teoreettista lähtökohtaa kytkeytyvät näihin kolmeen tekijään. Sairaanhoitopiirien rakenteeseen liittyvänä teoriana hyödynnetään monitoimialaisen organisaation johtamiseen liittyvää parenting-teoriaa. Toimintaa jäsentävänä teoriana tutkimuksessa on monitulkintaisuus, koska erikoissairaanhoidon tuloksellisuuden tulkitseminen on nähty usein ongelmallisena (vrt. esim. Niiranen et al. 2005, 29; Silvennoinen-Nuora 2010, 5). Julkisen erikoissairaanhoidon toimintaympäristössä on havaittavissa monen tyyppisiä tilivelvollisuussuhteita. Tilivelvollisuutta jäsennetään tutkimuksessa päämies-agenttiteoriaa hyödyntäen. Tutkimuksen keskeisenä empiirisenä aineistona toimivat kunnallisen erikoissairaanhoidon sisäisen valvonnan asiantuntijoiden haastattelut. Tätä aineistoa täydentävät lääkärijohtajien haastattelut. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään sairaanhoitopiirien sisäisen valvonnan dokumentteja. Monipuolinen empiirinen aineisto mahdollistaa tutkimuksen tavoitteiden saavuttamisen. Tässä väitöskirjassa tutkitaan ensimmäistä kertaa Suomessa laadullisella tutkimusotteella sairaanhoitopiirien sisäistä valvontaa. Laadullinen tutkimusote mahdollistaa sekä monipuolisen että syvällisen tarkastelutavan. Tutkimuksen tuloksena esitetään nykytilaa täydentäviä ajatuksia sairaanhoitopiirien sisäiseen valvontaan. Tutkimuksen mukaan on muun muassa tarpeen arvioida nykyistä systemaattisemmin sisäisestä valvonnasta mahdollisesti aiheutuvia hyötyjä ja haittoja.