Tuotetiedot
LL Saara Ketolan kirurgian (ortopedia ja traumatologia) alaan kuuluva väitöskirja Olkapään hankausoireyhtymä : leikkaushoidosta ei lisähyötyä fysioterapiaan verrattaessa. Olkaniveltä tukevia lihaksia jänteineen kutsutaan kiertäjäkalvosimeksi. Olkapään hankausoireyhtymässä loitontajajänteen kulku ahtautuu lapaluun luisen ulokkeen alla. Olkapään hankausoireyhtymä on yleinen vaiva, jonka hoitolinja ei ole vakiintunut. Olkapään jännevaivojen esiintyvyys lisääntyy 40 ikävuoden jälkeen. Jännevaurioiden riskiä kasvattavat työskentely yläraajat kohotettuina ja toistuvat nostot. Jänteen ikääntyessä ja rappeutuessa sen lujuus heikkenee. Jos jänne ärtyy, se voi myös turvota, mikä johtaa mekaanisen ahtauman pahenemiseen. Tyypillinen oire on kipu olkapään ulkoreunassa, joka pahenee sivusuuntaisissa liikkeissä ja nostoissa. Joskus olkapään hankausoireyhtymä rajoittaa yläraajan käyttöä aivan arkisissakin askareissa, takin pukemisessa, hiuksia harjatessa, autoa ajettaessa, jopa ovea avattaessa tai kättä ei saa takataskuun. Myös yösärky, varsinkin kylkiasennossa, on tavallinen oire. Oikeat työasennot ovat ennaltaehkäisyssä tärkeitä. Hoitomuotoja on monia. Yleisimmin käytetään fysioterapeuttisia hoitoja tai leikkaushoitoa. Olkalisäkkeen avarrusleikkauksia tehdään Suomessa yli 4000 vuodessa. Se on siten Suomen neljänneksi yleisin ortopedinen toimenpide, vaikka sen tehosta ei ole selkeää näyttöä. Tässä satunnaistetussa seurantatutkimuksessa arvioitiin olkalisäkkeen avarrusleikkauksen antamaa hyötyä ja kustannusvaikuttavuutta hankausoireyhtymän hoidossa. Alaryhmäanalyyseillä pyrittiin löytämään leikkauksesta hyötyvät potilaat. Samalla selvitettiin, estääkö avarrusleikkaus kiertäjäkalvosimen jännerepeämän syntyä. Olkalisäkkeen avarrusleikkauksesta ei näytä olevan hyötyä olkanivelen hankausoireyhtymän hoidossa.
Arviot
Tuotearvioita ei vielä ole.