LYHTY : lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen kokonaisvaltaisesti

Tuotetiedot

Tutkimuksen kohteena oli LPP- (Lukemaan Puheen Perusteella) menetelmän pohjalta kehittämäni LYHTY, lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen kokonaisvaltaisesti. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvailla ja selvittää tekstilähtöistä lukemaan ja kirjoittamaan oppimista. Tutkimuksellani hain vastauksia siihen, miten LYHTY toimii, miten se soveltuu luku- ja kirjoitusvaikeuksiselle oppilaalle sekä miten lapsi etenee luku- ja kirjoitustaidoissaan 3. luokan loppuun saakka. LPP-menetelmän kehitti Ulrika Leimar 1960-luvun lopulla Ruotsissa. Leimarin LPP:n sekä tämän tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat perustuvat kognitiivisiin toimintoihin, lähikehityksen vyöhykkeeseen, analyysiin kielestä ja lukemistapahtumasta sekä tekstin merkityksestä lukijalle ja kognitiivisen selkeyden teoriaan. 2000-luvulla lukemaan sitouttamisesta ja kansainvälisistä LPP-menetelmätutkimuksista on löydettävissä edellä mainittuja teoreettisia näkemyksiä. Toteutin tämän pedagogisen tutkimuksen omassa luokassani lukuvuosina 2001−2006. Tutkimusmenetelminä sovelsin etnografiaa, osallistuvaa toimintatutkimusta ja tapaustutkimusta. Tutkimusoppilaita oli 16. Tutkivana opettajana keräsin aineistoa oppilailta ensiluokasta alkaen kolmannen luokan loppuun. Pidin pedagogista päiväkirjaa, johon keräsin monenlaisia havaintoja. Luku- ja kirjoitusvaikeuksia kohdanneilta oppilailta aineistoksi kertyi myös erityisopettajien pitämiä ALLU- (Ala-asteen Lukutesti) testejä ja muita arviointiaineistoja. Tulosten mukaan LYHDYN eri vaiheet lähestyivät kieltä, puhetta ja lukutaitoa useasta näkökulmasta, ja lapsi sai monipuolisen kosketuksen kieleemme. Lasten luku- ja kirjoitustaito kehittyi yksilöllisesti, mutta kaikkien oppilaiden kirjoituksessa oli alusta alkaen näkyvissä kokonaisten sanojen ja myöhemmin lauseiden käyttäminen. Merkittävä, positiivinen vaikutus kielen kokonaisvaltaisella lähestymistavalla oli lasten luetun ymmärtämistaitoihin. Oppilaat ymmärsivät heikolla lukutaidolla paljon lukemastaan. Huomattavaa LYHDYN käytössä oli se, että sen neljä eri vaihetta eivät yksinään riittäneet oppilaiden oikeinkirjoituksen harjoitukseksi. Kaikkien oppilaiden oli harjoiteltava lisää kuulemaan äänteiden kestoa sanoissa. Osa oppilaista tarvitsi runsaasti sanojen tavutusharjoituksia. Johtopäätöksenä tutkimus osoitti sen, miten innokkaasti kaikenlaiset oppijat suunnistivat LYHDYN avulla luku- ja kirjoitustaidon polulle. Luki-oppilaat osasivat kolmannen luokan lopussa käyttää monia tekstitaitoja.