Tuotetiedot
Usein toistetun sanonnan mukaan yhteiskunnalliset ilmiöt tulevat Suomeen verrattain myöhään mutta johtavat edetessään nopeasti merkittäviin muutoksiin yhteiskunnassamme. Sotien jälkeisenä aikana merkittävin kansainväliseen muuttoliikkeeseen liittynyt ilmiö oli suomalaisten muutto työn perässä Ruotsiin 1960- ja 70-lukujen taitteessa. Kansainvälisen muuttoliikkeen vaikutus maamme väestörakenteeseen oli sotien jälkeen varsin vähäinen aina 1990-luvun alkuun asti.
Maahanmuuttajien määrä on kasvanut nopeasti 1990-luvun alusta alkaen. Selvimmin tämä on näkynyt suurimmissa kaupungeissamme, Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla erityisesti. Työntekijöinä maahanmuuttajilla on tärkeä rooli monilla yhteiskunnan sektoreilla. Samalla julkisuudessa käydään keskustelua maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista. Milloin maahanmuutto nähdään kansantalouden pelastuksena, toisinaan sen vaikutuksia pidetään marginaalisina tai peräti negatiivisina. Keskiössä on kysymys maahanmuuttajien työllistymisestä. Helsingin ja pääkaupunkiseudun näkökulmasta, arjen tasolta, tämä keskustelu tuntuu jossain määrin etäiseltä. Kun tarkastellaan vaikkapa hoiva-alan ja julkisen liikenteen työntekijöiden etnistä taustaa, vaikuttaa selvältä, että ilman maahanmuuttajia palvelut eivät toimisi. Toki tiedämme, että työllistymisen suhteen esiintyy myös ongelmia eikä työmarkkinaintegraatio toteudu kaikkien maahanmuuttajaryhmien osalta yhtä hyvin. Taloudellinen taantuma, pitkittyessään, ei ole tätä tilannetta liioin helpottanut.
Tässä tutkimuksessa Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkija Anu Yijälä analysoi Helsingissä asuvien vuonna 2006 toimeentulotuen asiakkaiksi tulleiden maahanmuuttajien toimeentulotuen käyttöä vuodet 2006-2011 kattavan pitkittäisaineiston avulla. Tutkimuksen tulokset kertovat, että kulttuurisesti kauempaa tulevilla maahanmuuttajaryhmillä työmarkkinaintegraatio ja sitä myötä yhteiskunnan tuen tarve kestävät kauemmin kantaväestöön ja lähialueilta tuleviin muuttajiin nähden. Huomattavan usein etenkin näkyvien vähemmistöjen tukitarve kuitenkin jatkui heidän kokopäiväisestä työnteostaan huolimatta.
Tämän tutkimuksen toteuttaminen ei olisi ollut mahdollista ilman yhteistyötä useiden eri tahojen kanssa. Kiitokset rakentavasta yhteistyöstä ansaitsee tutkimusaineiston toimittanut Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto ja erityisesti suunnittelijat Hannu Saarmala ja Anne Leppänen. Niin ikään suuret kiitokset ansaitsee tutkija Erling Solheim antamastaan asiantuntija-avusta pitkittäisaineistojen analyysimetodiikassa. Arvokkaista kommenteistaan kiitokset ansaitsevat tutkija Pekka Borg ja projektitutkija Maria Nyman Helsingin kaupungin tietokeskuksesta.
Arviot
Tuotearvioita ei vielä ole.